1.1 Toimitusjohtajan katsaus

Kirjoitan tätä katsausta maaliskuussa 2020 Suomen, ja koko maailman, ollessa poikkeustilassa koronavirusepidemian vuoksi. Tällainen tilanne vie ajatukset perusasioiden äärelle. Ja ne perusasiat ovat vastuullisia asioita: huolenpitoa lähimmäistemme terveydestä, hyvinvoinnista, toimeentulostakin.

Yhtenä Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista ja palveluyrityksistä vastuullisuus on meidän toimintamme perusta. Se on sitä nyt, se oli sitä eilen ja se on sitä myös huomenna, tämän poikkeustilan jälkeen.

Tässä yritysvastuuraportissa kerromme, että olemme toteuttaneet palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan. Tavoitteemme on Suomen hallitusohjelman mukainen: ISS Palvelut on hiilineutraali vuonna 2035. Tiekartastamme kohti hiilineutraaliutta viestimme lisää vuoden 2020 aikana – ja tulevina vuosina.

Olen ollut pian viisi vuotta ISS Suomen kipparina. Kun nyt katson taaksepäin, näen kirkkaasti sen, että suuntamme on ollut oikea. Välillä olemme poikenneet reitiltä, luovineet ja tehneet päätöksiä, jotka eivät aina ole osoittautuneet kestäviksi, mutta meillä on ollut rohkeutta korjata kurssia, ja navigoida eteenpäin. Yksi tällainen ratkaisu oli palata osittain myös turvallisuuspalveluiden tuottajaksi keväällä 2019, valikoiduin palveluin asiakkaillemme. Korkea omatuotantoaste on aina ollut palvelumme hyvän johdettavuuden ja kehittämisen ytimessä.

Tavoitteemme on Suomen hallitusohjelman mukainen: ISS Palvelut on hiilineutraali vuonna 2035.

Toimintamme ytimessä on myös yhä vahvemmin fokusointi. Fokusoimme siihen, että asiakkaille luomamme palveluratkaisu vie heidät tavoitteisiinsa. Yhä useammin asiakkaidemme yhtenä tärkeänä tavoitteena on tehdä heidän työntekijöidensä arjesta sujuvaa – ja työpaikasta viihtyisä ja työnantajamielikuvasta houkutteleva. 2020-luvun ISS onkin paitsi kokonaisvaltainen kiinteistöpalveluyritys, myös työpaikkakokemusta rakentava kumppani. Myös työpaikkakokemuksen näkökulmasta vastuullisuus, erityisesti kykymme tukea asiakkaitamme heidän vastuullisuustavoitteissaan, on keskeistä.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet näkyvät arjessamme

Kesällä 2019 aloitimme ISS Suomessa strategisen suunnitelman teon vuosille 2020–2023. Tässä suunnitelmassa on toimenpiteitä, joilla tähtäämme kannattavaan kasvuun, osaajiemme kehittämiseen sekä oman vetovoimaisuutemme vahvistamiseen. Nämä ovat kaikki paitsi strategisia myös vastuullisia valintoja.

Ihmiset ovat yrityksemme tärkein voimavara. Me 7 956 ISS:läistä edustamme Suomessa 95 kansallisuutta. Olemme ikäjakaumaltammekin monimuotoinen joukko: meillä työskentelee kaikenikäisiä ammattilaisia. Edustamme kokemusta yhtä lailla kuin nuoruuden intoa. Myös maantieteellisesti olemme lähes kaikkialla, melkein jokaisessa Suomen kunnassa. Tarjoamalla työmahdollisuuksia ja urapolkuja laajasti eri taustaisille osaajille tuemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ihmisarvoisesta työstä ja talouskasvusta, sukupuolten tasa-arvosta sekä eriarvoisuuden vähentämisestä.

Osa näitä tavoitteita on myös vahva työturvallisuuskulttuuri, jossa olemme kehittyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Tapaturmataajuudestamme kertova LTIF-luku oli viime vuonna meille ennätyksellisen alhainen, 8,6. Matkaa kohti nollaa on vielä tehtävänä. Suunta on oikea.

Toimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet näkyviksi ensimmäistä kertaa viimevuotisessa yritysvastuuraportissamme. Tässä raportissa ne seitsemän tavoitetta, joihin ISS Suomi yhdessä ISS-konsernin kanssa erityisesti voi toiminnallaan vaikuttaa, ovat entistä selkeämmin esillä. Aivan kuten ne ovat osa palveluitamme ja toimintaamme joka päivä, ympäri vuoden.

Maailman parhailla palveluilla luomme kestävää hyvinvointia

Turvallisuus- ja aulapalveluillamme vaikutamme siihen, mikä on kaiken vastuullisen toiminnan lähtökohta: turvalliset ja ystävälliset olosuhteet.

Vuoden 2019 varrelta mieleeni on jäänyt monia puhuttelevia kohtaamisia, esimerkiksi tällainen tilanne: Olin pääkonttorimme ravintolassa valitsemassa lounasta. Huomasin nuoremman kollegani valitsevan kasvisruoka-annoksen ja juttelimme hetken tästä tärkeästä päätöksestä – lounashetki ja hyvä lounasruoka on yksi työpäivän, töissä jaksamisemme ja siellä viihtymisemme tärkeimmistä elementeistä. Kollegani kertoi valitsevansa kasvisannoksen, koska sen hiilijalanjälki on pieni.

Tällaisia arkisia valintoja me yhä useammin teemme paitsi omassa elämässämme myös yritystasolla. Ravintolapalveluissa olemme valinneet esimerkiksi seurata ruokahävikin syntyä ja vaikuttaa saamamme datan pohjalta sen vähentämiseen. Siivouspalveluissa olemme valinneet panostaa kemikaalivapauteen, jossa puhdasta syntyy ultrapuhtaan veden, mikrokuitutuotteiden ja siivoojiemme ammattitaidon yhdistelmällä. Kiinteistöpalveluissa sertifioimme energianhallintajärjestelmämme vuonna 2019. ISO 50001 -sertifikaatti kertoo paitsi energianhallintapalveluidemme tehokkuudesta, myös niiden jatkuvasta parantamisesta ja siitä, että teemme konkreettisia toimenpiteitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Ja viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä: turvallisuus- ja aulapalveluillamme vaikutamme siihen, mikä on kaiken vastuullisen toiminnan lähtökohta. Näiden ammattilaisten ansiosta kiinteistöjen käyttäjillä on turvalliset ja ystävälliset olosuhteet.

Vastuullisuuslupauksemme on ”Me luomme kestävää hyvinvointia”. Globaali visiomme on ”Meistä tulee maailman paras palveluyritys”. Näihin minä uskon ja näiden mukaisesti me ISS Suomena jatkamme eteenpäin.

Helsingissä maaliskuussa 2020

Jukka Jäämaa
Toimitusjohtaja

 

1.2 ISS lyhyesti

Tavoitteenamme on tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi.

ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys ja yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Tehtävänämme on luoda asiakkaillemme kokonaispalvelu, joka tekee heidän ja kiinteistöjen loppukäyttäjien arjesta sujuvaa. Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Luomme kokonaispalvelumme vastuullisesti ja ammattilaisiimme luottaen. The Power of the Human Touch on tunnuksemme, jolla kuvataan ammattilaistemme kykyä ja valmiutta henkilökohtaiseen ratkaisukykyyn ja läsnäoloon. Tavoitteenamme on tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi.

Kokonaispalvelumme koostuu siivous-, kiinteistön ylläpito-, ravintola-, työpaikka- ja turvallisuuspalveluista. Rakennamme palveluratkaisustamme aina asiakkaan näköisen: ratkaisu perustuu asiakkaan toimintaympäristön ja ydinliiketoiminnan tuntemukseen.

ISS toimii valtakunnallisesti noin 300 kunnassa ja työllistää lähes 8 000 työntekijää. Liikevaihtomme vuonna 2019 oli 421 miljoonaa euroa. Pääkonttori sijaitsee Helsingissä.

1.2.1 ISS-konserni ja omistus

ISS Palvelut on osa kansainvälistä, vuonna 1901 Tanskassa perustettua ISS-konsernia, joka toimii yli 70 maassa. Konsernin pääkonttori sijaitsee Kööpenhaminassa. ISS:n maailmanlaajuinen liikevaihto vuonna 2019 oli 9,86 miljardia euroa, globaalisti ISS:n palveluksessa oli noin 471 000 henkilöä.

ISS-konsernin pääomistajat Artisan Partners Limited Partnership, KIRKBI Invest A/S ja Black­Rock Inc. omistavat yhteensä noin 27 prosenttia ISS-konsernista. ISS on listautunut maaliskuussa 2014 Kööpenhaminan pörssiin (NAS­DAQ OMX Copenhagen).

1.2.2 ISS:n palvelut

Kun arki on sujuvaa, asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa.

Kokonaispalveluratkaisut

Strategiamme ytimessä on kokonaispalveluratkaisu, joka erottaa meidät kilpailijoistamme. Kokonaispalveluratkaisumme perustuu aina asiakkaan tarpeisiin ja asiakkaalle rakennettuun arvolupaukseen.

Kokonaispalveluratkaisussa ISS johtaa ja kehittää kiinteistön palveluja kokonaisuutena niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka asiakkaan kanssa on sovittu. Asiakkuuteen nimetty johto ja täsmäkoulutettu ISS:n oma henkilöstö toimivat saumattomana tiiminä yli palvelurajojen. He hyödyntävät ISS:n globaaleja konsepteja sekä moderneja työkaluja ja järjestelmiä.

Kokonaispalveluratkaisu on asiakkaalle helppo valinta, joka sujuvoittaa niin asiakkaan kuin tämän työntekijöidenkin arkea ja tuo myös kustannustehokkuutta. Kokonaispalvelua tuottaville ISS:n työntekijöille jatkuvasti kehitettävä ratkaisu on erityisen motivoiva.

Kiinteistön ylläpitopalvelut

Kiinteistön ylläpidossa ISS:llä on katkeamaton palveluketju kiinteistön suunnittelusta sen hallintaan ja päivittäiseen ylläpitoon asti, kiinteistön koko elinkaaren ajan. Tuotamme liike-, toimisto-, teollisuus- ja julkisten kiinteistöjen teknisiä huoltopalveluita, korjauspalveluita ja uudistamishankkeita.

  • Kiinteistöhuoltomme varmistaa päivittäin kiinteistöjen toimivuuden, tekee ennakkohuollot sekä huolehtii piha- ja viheralueista.
  • Tekniset palvelumme varmistaa, että sähkötekniikka, kylmätekniikka, paloturvallisuus, rakennusautomaatio, LVI-tekniikka, tele- ja turvajärjestelyt sekä korjaustyöt hoituvat valtakunnallisesti kohteissamme ympäri Suomen.
  • Energia- ja ekotehokkuuspalvelumme optimoi kiinteistöjen olosuhteet ja energianhallinnan.
  • Tilapalvelumme kehittää toimintaympäristöjä ja hoitaa tilahallintaa sekä suunnittelee tilat ja sisustukset asiakkaan toimintaa tukeviksi.

Jokaisen projektimme läpiviennistä vastaa ammattitaitoinen työnjohto.

Reagoimme nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja kehitämme palvelujen sujuvuutta ja vaivattomuutta.

Siivouspalvelut

ISS:n siivouspalveluihin kuuluvat erilaisten kiinteistöjen ylläpito- ja perussiivouspalvelut sekä erikoissiivoukset. Laadukkaalla ja oikein tehdyllä siivouksella takaamme kiinteistöjen turvallisuuden, puhtauden ja viihtyvyyden. Asiakaslähtöinen toimintatapa on avain onnistumiseen – panostamme erityisesti siihen, että myös asiakkaiden asiakkaat kokevat ISS:n asiakaspalvelun myönteisesti. Arjessa suoriutumista havainnoidaan jatkuvasti. Näin voimme reagoida nopeasti muuttuviin tarpeisiin ja kehittää palvelujen sujuvuutta ja vaivattomuutta.

Siivoamme toimistotiloissa, liiketiloissa, asuinkiinteistöissä, suurissa pääkonttoreissa, elintarvikealan yrityksissä, teollisuuskiinteistöissä, julkisissa liikennevälineissä, terveydenhuollon tiloissa, liikuntatiloissa ja monissa muissa, isoissa ja pienissä asiakkuuksissa.

Ravintolapalvelut

Ravintoloidemme tarjonta kattaa lounasruokailupalvelut, korkeatasoiset kokous- ja edustuspalvelut sekä kahvilapalvelut. Kunnille ja kaupungeille tarjoamme ateriapalveluita esimerkiksi päiväkoteihin, oppilaitoksiin sekä hoito- ja hoivapalveluihin. Jokainen henkilöstöravintola ja ateriapalvelu räätälöidään asiakkaamme tarpeita vastaavaksi. Palvelumme joustaa tarpeiden muuttuessa ja kehittyy yhteisesti sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

Ruoat valmistetaan ravintoloidemme keittiöissä. Kokkimme tekevät perinteisiä kokin töitä ja osallistuvat keskeisesti myös ravintolapalvelun kehittämiseen. Valmistusmenetelmissä huomioidaan ruoan maku, laatu ja ravitsemusnäkökulmat sekä asiakkaan tarpeet ja makutottumukset. Ruoan valmistukseen valitaan niitä suomalaisia pääraaka-aineita, joita on saatavilla satokauden ja markkinatilanteen mukaan.

Turvallisuusajattelu on osa kaikkia kokonaispalvelu-ratkaisujamme.

Turvallisuuspalvelut

Turvallisuusajattelu on osa kaikkia kokonaispalveluratkaisujamme. ISS tarjoaa asiakkaalle turvallisuusasiantuntijuuden, kehittää asiakkaalle sopivan mallin turvallisuudesta huolehtimiseen ja johtaa palvelun, jonka tuotamme joko itse tai sopivimman kumppanin kanssa yhteistyössä.

Turvallisuuspalveluiden omatuotannossa keskitymme aula- ja paikallisvartiointipalveluihin eli niihin osa-alueisiin, jotka näkyvät kiinteistöjen loppukäyttäjille ja vaikuttavat siten merkittävästi asiakkaidemme palvelukokemukseen. Turvatekniikan operaatiot hankimme alan parhaan kumppaniverkoston kautta. Kumppanivalinnassa painotamme innovatiivisuutta ja alan edelläkävijyyttä.

Pystymme hyödyntämään kiinteistön eri järjestelmistä saatavaa dataa turvallisuuden kehittämiseen ja vastaavasti tukemaan muuta palvelukokonaisuuttamme turvallisuuspalveluiden henkilökunnan osaamisella.

Työpaikkapalvelut

Työpaikkapalveluissamme korostuu palvelupolkuajattelumme: vastaamme kiinteistön kaikista palveluista siten, että kiinteistön käyttäjien arki on sujuvaa. Huolehdimme talotekniikan toimivuudesta, valmistamme herkullisen lounaan ja monipuoliset kahvilapalvelut, pidämme tilat siisteinä ja viihtyisinä. Lisäksi työpaikkapalveluihimme kuuluvat niin sanotut hoituupalvelut, joita ovat kaikki viihtyisyyttä ja arjen helppoutta tukevat palvelut assistenttipalveluista pesulapalveluihin. Työpaikkapalvelumme kulminoituvat palveluaulaan, jonka ystävällinen henkilökunta saa niin asiakkaamme työntekijät kuin vieraat tuntemaan olonsa tervetulleeksi ja kotoisaksi.

Työpaikkapalvelumme parantavat merkittävästi kiinteistön käyttäjien kokemusta, mikä heijastuu positiiviseksi osaksi asiakkaidemme yrityskuvaa. Samoin työpaikkapalvelumme parantavat asiakkaidemme työntekijöiden kokemusta omasta työpaikastaan ja vaikuttavat siten henkilöstön sitoutumiseen ja parhaiden osaajien rekrytoimiseen.

 

 

1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset

Toiminnan tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutusten ja onnistumisten tunnistamiseen sekä kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS Palveluiden toiminnalla on monenlaisia vaikutuksia niin henkilöstölle, asiakkaille, ISS-konsernille kuin koko yhteiskunnalle. Toiminnalla on myös ympäristövaikutuksia. Pyrimme ratkaisuillamme sekä minimoimaan negatiivisia ympäristövaikutuksia että vahvistamaan myönteisiä vaikutuksia elinympäristöömme.

Syksyllä 2018, ennen edellisen yritysvastuuraportin julkaisua, paneuduimme ISS:n toiminnan vaikutusten ja koko arvoketjun kuvaamiseen. Arvonluonnin kuvaus perustuu sidosryhmätutkimukseen, ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa tehtyihin analyyseihin ja käytyihin keskusteluihin sekä ISS:n sisäiseen työskentelyyn. Tavoitteena on ollut ymmärtää ja kuvata ISS:n toiminnan keskeisiä vaikutuksia ja samalla syvemmin ymmärtää niitä tekijöitä ja resursseja, jotka ovat ISS:n toiminnan kannalta keskeisiä. Päivittäisen toiminnan ja yritysvastuun tarkasteleminen arvonluonnin näkökulmasta avaa uusia näkökulmia vaikutustemme ja onnistumisiemme tunnistamiseen sekä toiminnan kehityskohtien havaitsemiseen.

ISS:n arvonluontia ja toiminnan vaikutuksia on kuvattu tarkemmin tämän raportin etusivulla.

1.3.1 Toimintaamme vaikuttavat megatrendit

ISS:n toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa. Toimintaamme vaikuttavat niin globaalit megatrendit kuin suomalaisen yhteiskunnan ja työskentelykulttuurin muutokset.

Digitalisaatio

Digitalisaatio muuttaa niin yksilöiden, yhteisöjen, yritysten kuin yhteiskuntien toimintaa. Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana digitalisoituvat nopeasti. ISS:n vahvuudet digitalisaation saralla liittyvät asiakkaan arjen, loppukäyttäjän toiveiden ja palvelutiimien työskentelyn kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Tämä tieto yhdistettynä digitaalisten työkalujen luomiin mahdollisuuksiin auttaa ymmärtämään, miten palvelujen tuotanto tulevaisuudessa rakennetaan niin, että se palvelee kaikkia edellä mainittuja ryhmiä sekä ympäristöä.

Lue lisää digitalisaatiosta.

Ilmastonmuutos ja kestävä kehitys

Luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ilmastonmuutos edellyttävät mittavia ja kiireellisiä toimenpiteitä koko yritysmaailmalta. YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen on yhtä paljon yritysten kuin valtioiden, kuntien ja yksilöiden vastuulla.

Ilmaston lämpenemisen hidastaminen edellyttää erityisesti hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Muun muassa energiankäytön tehostaminen, fossiilisista energianlähteistä luopuminen, ilmastoystävälliset ravintoratkaisut, resurssitehokkuus ja vähähiiliset liikkumismuodot on huomioitava niin päivittäisessä toiminnassa kuin pitkän aikavälin suunnittelussa. Jotta pystymme jatkossa entistä tehokkaammin ehkäisempään palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä tukemaan asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita, olemme asettaneet tavoitteeksi oilla hiilineutraali vuonna 2035.

Ulkoistaminen

Yhä useammat yritykset ulkoistavat toimintoja ja palveluita. ISS:lle tämä tuo merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti se asettaa entistä suuremmat odotukset palveluiden kustannustehokkuudelle, laadulle ja toimivuudelle. Vastaamme näihin odotuksiin hyvin johdetulla, jatkuvasti kehitettävällä ja asiakkaan näkökulmasta helposti hallittavalla kokonaispalveluratkaisullamme, jonka tuotamme vastuullisesti. Lue lisää ISS:n ulkoistamisosaamisesta.

Demografiset muutokset

Väestön ikärakenteen muutokset ja maahanmuuton tuomat kulttuuriset vaikutukset tuovat sekä paljon mahdollisuuksia että haasteita. Tämä vaikuttaa rooliimme työnantajana sekä tuottamiimme palveluihin. Merkittävänä työllistäjänä ISS:n on pystyttävä tarjoamaan entistä joustavampia työsuhteita, jotka palvelevat erilaisia elämäntilanteita ja toiveita, jotka liittyvät niin työaikoihin, työsuhteiden pituuksiin kuin työn merkityksellisyyteen. Samalla ISS kilpailee osaavasta ja motivoituneesta työvoimasta. Demografiset muutokset vaikuttavat myös odotuksiin palveluiden laajuudesta ja laadusta, kun asiakkaidenkin tarpeet muuttuvat.

Työelämän muutokset

Työelämä on muuttunut nopeasti viime vuosina. Työelämän muutokset näkyvät ISS:llä niin asiakkaiden kuin oman henkilöstön muuttuvina tarpeina. Digitalisaatio, globalisaatio, uudenlaiset osaamisen tarpeet, työurien pidentyminen ja ammattirajojen hälveneminen muuttavat tapaamme tehdä töitä. Esimerkiksi digitalisaation myötä ajan ja paikan merkitys pienenee erityisesti asiantuntijatyössä ja tuo sekä mahdollisuuksia että haasteita muun muassa tiimien johtamiseen. Työelämässä pärjääminen vaatii uudenlaisia taitoja, monitaituruutta ja osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Työurat ovat entistä pidempiä ja monimuotoisempia. Erityisesti nuoret hakevat työltä vahvaa merkityksellisyyttä, ja tähän työnantajien tulee vastata. Lisäksi yksityiselämän ja työn tasapainon merkitys on kasvanut.

1.3.2 Resurssimme

Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidos­ryhmillemme.

Arvonluonnin keskeisin ajuri ja suurin resurssimme on ammattitaitoinen ja sitoutunut henkilöstö. Palvelualttiin ja osaavan henkilökunnan avulla luomme arvoa kaikille sidosryhmillemme: asiakkaille, henkilökunnalle, tavaran- ja palveluntoimittajille, kunnille ja valtiolle.

Inhimillisten resurssien lisäksi muita keskeisiä arvonluonnin ajureita ovat taloudelliset resurssit, kiinteät resurssit, aineettomat resurssit ja ulkoiset resurssit. ISS pyrkii välttämään pitkiä hankintaketjuja sekä valitsemaan paikallisia yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita sekä vastuullisia ja mahdollisuuksien mukaan paikallisesti valmistettuja tuotteita.

1.3.3 Palvelumme ja tuotoksemme

Resurssiemme avulla tuotamme asiakkaillemme kokonaispalvelun, joka rakentuu siivouksesta, kiinteistön ylläpidosta sekä ravintola-, turvallisuus- ja työpaikkapalveluista. Suunnittelemme palvelukokonaisuutemme ja arvolupauksemme aina asiakkaan tarpeita vastaavaksi. Toteutamme asiakkaillemme myös projekteja, esimerkiksi tilauudistuksia.

Tärkeä osa palveluamme on myös sisäinen palvelu, jolla tuemme asiakkuustiimejämme. Esimerkiksi Service Excellence -yksikkö vastaa palvelutuotteidemme kehittymisestä ja erinomaisuudesta, IT- ja Digital Excellence -yksiköt kehittävät järjestelmiämme ja prosessejamme huippuunsa ja rekrytointiyksikkömme etsii tiimeihimme parhaita palveluammattilaisia.

Lue lisää ISS:n palveluista.

1.3.4 Toimintamme vaikutukset

Toimintamme vaikutukset kohdistuvat erityisesti asiakkaisiin, henkilöstöön, ISS-konserniin, yhteiskuntaan ja ympäristöön.

ISS

  • Palvelukulttuurin rakentaminen
  • Liikevaihto
  • Liikevoitto
  • Vastuullisen liiketoiminnan edistäminen
  • Innovaatiot
  • Hyvä maine

Asiakkaat

  • Vastuullisuustavoitteiden tukeminen
  • Työntekijöiden hyvinvoinnin lisääminen
  • Energiatehokkaat kiinteistöt
  • Toimivat työtilat
  • Työturvallisuus
  • Terveellinen ravinto
  • Ystävällinen palvelu, hyvä mieli

Henkilöstö

  • Vakaa ja turvallinen työpaikka
  • Hyvinvoinnin tukeminen ja edistäminen
  • Osaamisen kehittäminen
  • Urapolkujen luominen
  • Joustavat työsuhteet
  • Innostava työyhteisö

Ympäristö

  • Energiatehokkuus (kiinteistöt ja energiankäyttö)
  • Rakennusten elinkaaren pidentäminen
  • Materiaalitehokkuus
  • Sisäilman laatu
  • Ympäristöystävälliset siivousratkaisut
  • Päästöjen vähentäminen
  • Kierrätys ja jätteiden lajittelu
  • Vedenkulutuksen vähentäminen
  • Ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutuminen
  • Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen

Yhteiskunta

  • Veronmaksu
  • Työllistäminen
  • Erityisryhmien koulutus ja työllistäminen
  • Harmaan talouden ja korruption torjunta
  • Arvontuotto palvelu- ja tavarantoimittajille
  • Innovaatiot
  • Yhteiskuntarauhan edistäminen mm. erityisryhmien työllistämisen ja yhteiskuntaan integroimisen kautta
  • Ilmastonmuutoksen torjuntaan osallistuminen
  • Luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen osallistuminen

1.4 Vuoden kohokohdat

Tammikuu

ISS:n Omena-ohjelman tarkoitus on rakentaa asiakaskeskeisempää kulttuuria ja löytää henkilöitä, jotka ymmärtävät asiakkaan tarpeen sekä sen, miten omalla työllä voi edistää tuon tarpeen täyttämistä. Vuoden 2018 Omena-voittajana palkittiin Rajeevan Selvaskantharajah, joka selvitti tiensä myös ISS:n maailmanlaajuiseen Omena-finaaliin ja kolmen parhaan joukkoon.


Helmikuu

Maailmanlaajuinen ulkoistamisen ammattilaisten etujärjestö IAOP julkaisee vuosittain top 100 -listan ulkoistamispalveluita tarjoavista yrityksistä. Tällä kertaa IAOP myönsi ISS:lle ”best of the best” -erityistunnustuksen. Sen saa yritys, joka on vuodesta toiseen listan kärjessä ja johtaa siten alan kehitystä. Vuonna 2018 ISS:n kokonaispistemäärä oli 7,33/8. Listalla olevien yritysten keskiarvo oli 4,81.


Ketterä yhdistelmäkone i-Mop on yksi ympäristöä säästävistä siivouksen innovaatioista, joka otettiin käyttöön ISS Suomen siivoojien päivittäisessä työssä vuonna 2017. Vuoden 2019 loppuun mennessä ISS Suomi säästi i-Moppien ansiosta 2,2 miljoonaa litraa vettä ja sai tämän johdosta Made Blue -sertifikaatin. Sama määrä juomakelpoista vettä lahjoitettiin kehitysmaiden käyttöön.


Maaliskuu

ISS Suomi avasi oman Instagram-tilin muiden sosiaalisen median kanavien (Facebook, LinkedIn ja Twitter) rinnalle. Tarkoituksena on positiivisten postausten avulla ylläpitää ja vahvistaa ISS:n brändiä ja mielikuvaa monipuolisena työnantajana sekä vastuullisena yhteiskunnallisena toimijana.


ISS Palvelut lisäsi turvallisuuspalveluiden tuotantoaan valtakunnallisesti. ISS ja Avarn Security allekirjoittivat sopimuksen, jonka myötä ISS:lle siirtyi yli 150 turvallisuuspalvelun ammattilaista. ISS keskittyy turvallisuuspalveluiden omatuotannossa aula- ja paikallisvartiointipalveluihin, jotka näkyvät kiinteistön loppukäyttäjille ja näin vaikuttavat asiakkaiden palvelukokemukseen.


Huhtikuu

Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n #työplusperhe-kampanja pyrkii ratkaisemaan työ- ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyviä ongelmia. Kaikille yrityksille ja työnantajille avoimessa kampanjassa haastetaan etsimään ja nostamaan esiin työn ja perheen yhteensovittamista tukevia ratkaisuja. Tasa-arvoisen ja perheystävällisen työpaikan tarjoaminen kuuluu myös ISS:n tavoitteisiin.


Toukokuu

Company Day on ISS:n globaali käytäntö, jossa yrityksen johtajat tutustuvat lähietäisyydeltä arjen ammattilaisten työhön. Päivän aikana johtajat työskentelevät osana asiakkuustiimejä ja pystyvät sillä tavoin tunnistamaan helpommin mahdollisia muutos- ja kehityskohteita päivittäisessä toiminnassa. Vuonna 2019 tapahtumaan osallistui noin 70 ISS:n johtajaa ympäri Suomen.


Kesäkuu

Kolmatta kertaa järjestetty ISS:n Zero Waste Challenge muistuttaa, että pienilläkin teoilla on merkitystä taistelussa jätehävikkiä vastaan. Osallistua voi parhaaksi näkemällään tavalla, esimerkiksi lounastamalla ilman kertakäyttöastioita tai pyrkimällä jätteettömään vuorokauteen. Kampanja keräsi yli 18 000 osallistujaa 50 maasta. Päivän aikana onnistuttiin säästämään lähes 92 000 erilaista kertakäyttötuotetta.


Heinäkuu

ISS:n visiona on tulla tapaturmattomaksi työpaikaksi, ja rakennamme systemaattisesti ennakoivaa kulttuuria, jossa turvallisuus on tapamme tehdä työtä. ISS halusi Instagramin #kesäduunISSa-kampanjalla muistuttaa työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden merkityksestä. Osana kampanjaa järjestettiin koko kesän kestävä kilpailu, jossa rohkaistiin ISS:läisiä etsimään ja nostamaan esiin erinomaisia työhyvinvointi- ja -turvallisuuskäytäntöjä kuvien muodossa.


Elokuu

ISS:llä on sitouduttu turvallisuuteen ja sen ylläpitämiseen ylimmästä johdosta alkaen. Elokuussa koulujen alkaessa kehotimme kaikkia kiinnittävän liikenteessä erityistä huomiota lapsiin ja heidän turvalliseen kulkemiseen koulureitin varrella. Liika vauhti ja huomion herpaantuminen korostuvat erityisesti suojatieonnettomuuksissa.


Elokuussa otettiin käyttöön ISS:n digitaalinen toimintakäsikirja OPF@ISS (Operation Process Framework). OPF tukee avainasiakkuusstrategiamme ja visiomme toteutumista sekä yhtenäistä toimintatapaa kokoamalla kaikki työohjeet ja materiaalit yhteen paikkaan, selkeän rakenteen mukaisesti.


Syyskuu

ISS osallistui Hävikkiviikon viettoon jo seitsemättä kertaa. Tämän vuoden kampanjan teemana on ruokahävikin ilmastovaikutukset. Ruoan valmistukseen kulutettu energia ja työpanos valuvat hukkaan, kun ruokaa heitetään roskiin. Vähentämällä hävikin määrää jokainen meistä voi pienentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta.


Aina kuun 13. päivän osuessa perjantaille vietetään kansallista tapaturmapäivää. Viime vuonna tapaturmapäivä korosti turvallisuushavaintojen roolia tapaturmien ennakoimisessa. ISS:llä turvallisuushavaintojen tekeminen on määritelty yhdeksi ennakoivan turvallisuuskulttuurin peruspilariksi. Oman LuurISSa-sovelluksemme avulla havaintojen raportoiminen onnistuu kännykällä näppärästi.


Lokakuu

ISS osallistui jo 11. kertaa valtakunnallisen Energiansäästöviikon viettoon. Viikon tavoitteena on kannustaa kaikkia toimimaan ympäristövastuullisesti ja lisätä tietoisuutta jokaisen omista vaikuttamiskeinoista. Tällä kertaa halusimme erityisesti rohkaista jokaista kestäviin ruokavalintoihin ja kokosimme joukon maittavia kasvisruokaohjeita sähköiseen reseptikirjaan.


Marraskuu

Erasmus+ on EU:n ohjelma, joka antaa mahdollisuuksia suorittaa työharjoittelu muissa EU-maissa. ISS:lle on ensimmäisenä yrityksenä Suomessa myönnetty Erasmus+ -rahoitus, jonka myötä oppisopimusopiskelijamme voivat hakea ulkomaanvaihtojaksoa. Käytännössä tämä tarkoittaa työpaikkavaihtoa ISS:n kansainvälisissä avainasiakkuuksissa.


Joulukuu

PRO-palkintojen ja -gaalan tarkoituksena on antaa tunnustusta hotelli-, ravintola- ja catering-alan parhaille tekijöille. Alan arvostetuimmat palkinnot jaetaan gaalassa juhlavin menoin vuosittain 15 eri kategoriassa. Tällä kertaa finalistien joukkoon valittiin kolme ISS:läistä.


1.5 Taloudelliset tunnusluvut

Liikevaihto ja liikevoitto

Työntekijämäärän suhde liikevaihtoon

Liikevaihdon jakauma palveluittain

Taloudelliset tunnusluvut

ISS Palvelut201720182019
Liikevaihto, milj. €420407421
Liikevoitto, milj. €353429
Liikevoitto, %8,48,46,9
Maksetut verot, milj. €5,54,53,3
Henkilöstökulut, milj. €243231236
Palkkojen osuus henkilöstökuluista, %818283
Maksetut palkat, milj. €198190196
Palkoista ennakonpidätyksiä, milj. €40,539,236,4
Eläkemaksuja, milj. €353231
Muut henkilöstökulut, milj. €1089
Ostetut tavarat, materiaalit ja palvelut, milj. €139139142
Investoinnit, milj. €4,17,28,9
Nettorahoituskulut, milj. €1,61,62,5
Arvonlisäverot, milj. €67,059,959,5

1.6 Organisaatio

ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta.

ISS Suomi oli vuonna 2019 osa ISS-konsernin Europe-liiketoiminta-aluetta. Konsernin johdon ja sen hallituksen päätösten toimeenpanoa Suomessa seuraa liiketoiminta-alueen johto tiiviissä yhteistyössä ISS Suomen johdon kanssa. ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemää hallintotapaohjeistusta ja täydentää sitä tarvittaessa maakohtaisella ohjeistuksella. Konsernin sisäinen tarkastus valvoo säännöllisesti, että ISS Suomi noudattaa ISS-konsernin määrittelemiä ohjeita.

Vuoden 2019 alussa ISS Palvelut Oy:n hallitukseen kuuluivat puheenjohtaja Richard Sykes sekä jäsenet Barbara Fiorini Due ja Jørn Vestergaard. Kesäkuussa Richard Sykes siirtyi pois hallituksesta. Nicolai Søegaard valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi, ja Jørn Vestergaard valittiin hallituksen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenistä kaksi on miehiä ja yksi on nainen. Yksi hallituksen jäsenistä on yli 50-vuotias, kaksi muuta alle 50-vuotiaita.

Vuonna 2019 ISS Suomen johtoryhmä kokoontui 11 kertaa. Vuoden aikana johtoryhmässä tapahtuivat seuraavat henkilömuutokset: Helmikuussa ISS Directin liiketoimintajohtaja Henri Häyrinen nimitettiin johtoryhmän jäseneksi. Huhtikuussa Tom Jaatinen siirtyi uusiin tehtäviin ISS:n ulkopuolelle. Kesäkuussa Service Excellence -johtaja Harri Nikander nimitettiin johtoryhmän jäseneksi. Syyskuussa Tuomo Saramaa nimitettiin ISS Hongkongin maajohtajaksi. Marraskuussa hänen seuraajakseen Siivous- ja monipalvelut -yksikön liiketoimintajohtajaksi nimitettiin Eeva-Riitta Tuominen.

Vuoden 2019 lopussa johtoryhmän jäseninä olivat toimitusjohtaja Jukka Jäämaa, talousjohtaja Seppo Haapalainen, henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn, kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää, Service Excellence -johtaja Harri Nikander sekä liiketoimintajohtajat Jukka-Pekka Tilus, Eeva-Riitta Tuominen, Riku Kolari ja Henri Häyrinen. Johtoryhmän jäsenistä kolme on naisia ja kuusi miehiä. Neljä jäsentä on 30–50-vuotiaita ja viisi jäsentä yli 50-vuotiaita.

ISS Suomen organisaatio 2019

1.7 Johtaminen

Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

ISS:ssä johtaminen perustuu yrityksen arvoihin, strategiaan ja konsernitasolla määriteltyihin politiikkoihin ja periaatteisiin. Johtamisessa noudatetaan ISS-konsernin määrittelemää hyvää hallintotapaa, johtamiskäytäntöjä ja läpinäkyvyyttä.

Liiketoimintaa johtaa johtoryhmä, joka vastaa pitkän aikavälin strategisesta suunnittelusta sekä vuosittaisesta liiketoimintasuunnittelusta. ISS:n stra­te­gi­set ta­voit­teet ase­te­taan ne­li­vuo­ti­sel­le stra­te­gia­kau­del­le osa­na lii­ke­toi­min­ta­stra­te­gi­aa, joka käsi­tellään joh­to­ryhmässä ja hyväksytään hal­li­tuk­ses­sa. Siitä joh­de­taan vuo­sit­tai­seen toi­min­ta­suun­ni­tel­maan vuo­si­ta­voit­teet ja toi­men­pi­teet lii­ke­toi­min­tayk­siköittäin. Toimintaa ja tavoitteita seurataan säännöllisesti johtoryhmässä. Niiden edistymisestä raportoidaan hallitukselle.

Johtamista arvioidaan vuosittain henkilöstökyselyssä sekä niin sanotun Johtamisen kehyksen avulla osana kehityskeskusteluja. ISS:llä kannustetaan oma-aloitteisuuteen, mikä kuuluu myös missiossamme ”Luottamalla ammattilaisiimme luomme palvelun, joka vie asiakkaamme tavoitteisiinsa”. ISS:n tapa toimia, The ISS Way, määrittää toimintatavat, jotka yhtenäistävät organisaation toimintaa ja näin muun muassa varmistavat ISS:n liiketoiminnan vastuullisuuden sekä parantavat ISS:n kilpailukykyä.

1.7.1 Toiminnan periaatteet

Kaikessa ISS:n toiminnassa noudatetaan seuraavia perusperiaatteita:

Lakien noudattaminen

Paikallisia lakeja ja määräyksiä noudatetaan aina.

ISS:n arvot ja johtamisen periaatteet

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ja noudattaa ISS:n yhteisesti määriteltyjä arvoja – rehellisyys, yrittäjyys, vastuu ja laatu. Lisäksi ISS on määritellyt yhteiset johtamisen periaatteet. Esimiesten tehtävä on johtaa toimintaansa arvojen ja johtamisen periaatteiden mukaisesti.

ISS:n eettiset periaatteet (Code of Conduct)

Jokaisen työntekijän velvollisuus on tuntea ISS:n eettiset periaatteet. Esimiehen tehtävänä on varmistaa, että ISS:n liiketoimintaa johdetaan näiden periaatteiden mukaisesti ja että henkilöstö noudattaa niitä. Eettiset periaatteet on päivitetty vuonna 2010 yhdenmukaisiksi YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Ne on lisäksi arvioitu ja päivitetty vuonna 2016. Jokainen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä periaatteita hyväksyessään työsopimusehtonsa ISS:n kanssa.

ISS:llä on käytössä Speak Up -kommunikointikanava, jossa työntekijät voivat ilmiantaa eettisiä periaatteita tai lakeja rikkovan menettelyn.

The ISS Way määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka yhtenäistävät organisaation toimintaa ja parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Politiikat ja toimintaohjeet

ISS:n toimintapolitiikkojen ja -ohjeiden noudattaminen on ISS:n maajohdon vastuulla ja jokaisen työn perusta. ISS:n Suomessa määrittelemä toimintapolitiikka kuvaa, miten yrityksen toimintaa ohjataan ja johdetaan niin, että yrityksen asettamat tavoitteet ja päämäärät toteutuvat. Toimintapolitiikan tueksi on määritelty ja dokumentoitu ISS:n toimintajärjestelmä.

ISS:n toimintajärjestelmä on kuvaus ISS:n tavasta toimia (The ISS Way). Toimintajärjestelmä määrittää yhdessä sovitut toimintatavat, jotka selkeyttävät ja yhtenäistävät organisaation toimintaa ja sen myötä parantavat ISS:n kilpailukykyä ja tehokkuutta.

Toimintajärjestelmän avulla ISS

  • varmistaa korkean asiakastyytyväisyyden ja asiakkaalle annetun arvolupauksen toteutumisen
  • varmistaa henkilöstön tyytyväisyyden, osaamisen ja työhyvinvoinnin systemaattisen kehittämisen
  • varmistaa päivittäisten toimintaprosessien sujuvuuden, yhdenmukaisuuden ja tasalaatuisuuden koskien kaikkia palveluita, yksiköitä ja paikkakuntia
  • varmistaa ISS:n liiketoiminnan vastuullisuuden ja turvallisuuden
  • luo pohjan systemaattiselle toiminnan kehittämiselle sekä jatkuvalle parantamiselle jakamalla parhaita käytäntöjä palveluiden ja yksiköiden välillä.

ISS:n sertifioitua toimintajärjestelmää parannetaan jatkuvasti hyödyntämällä palautetta ja arviointeja. Toimintajärjestelmä perustuu seuraaviin standardeihin:

  • ISO 9001:2015, laadunhallintajärjestelmät
  • ISO 14001:2015, ympäristöjärjestelmät
  • ISO 22000:2005, elintarviketurvallisuusjärjestelmät
  • ISO 45001, työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmät
  • ISO 50001:2018, energianhallintajärjestelmät

Toimintajärjestelmä kuvaa toiminnan prosessit, mittaamisen, organisaation toimintaperiaatteet sekä sen, miten toimintaa kehitetään. Toimintajärjestelmässä määriteltyjen prosessien, dokumenttien, tietojärjestelmien, lomakkeiden, mallien ja ohjeiden avulla uudet ja nykyiset työntekijät tietävät, kuinka heidän kuuluu toimia ISS:n tavalla.

1.7.2 Taloudellinen johtaminen

Taloudellinen johtaminen tähtää toiminnan kannattavuuden turvaamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Kannattava ja kilpailukykyinen liiketoiminta on perusta asiakaslupausten lunastamiselle ja luotettavana työnantajana toimimiselle.

Taloutta johdetaan ISS:n yleisen johtamiskäytännön mukaisesti. Selkeät vastuut, tavoitteet sekä jatkuva seuranta ja sisäinen valvonta ovat johtamisen kulmakiviä. Näiden lisäksi riskienhallinnalla on keskeinen rooli talouden johtamisessa.

Taloudellisesta raportoinnista vastaa talousyksikkö, ISS-konsernin raportointijärjestelmiä hyödyntäen. Talousyksikkö raportoi yhtiön johdolle ja hallitukselle yhtiön taloudellisesta kehityksestä.

Taloudellisen raportoinnin oikeellisuuden ja prosessien toimivuuden tarkastaa Ernst & Young Oy. Konsernin tilinpäätökset laaditaan IFRS-standardien mukaan ja maayhtiöiden erillistilinpäätökset Suomen kirjanpitolain mukaan.

 

Johtamisen periaatteet

1.7.3 Henkilöstöjohtaminen

Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä.

ISS:n henkilöstöstrategia perustuu hyvään henkilöstöjohtamiseen, henkilöstön osaamisen, motivaation ja hyvinvoinnin kehittämiseen sekä siihen, että oikeat ihmiset toimivat oikeilla paikoilla.

Henkilöstövaltaisena palveluyrityksenä ja yhtenä Suomen suurimpana yksityisenä työnantajana hyvä henkilöstöjohtaminen on yksi ISS:n menestystekijöistä. Hyvä esimiestyö on keskeistä myös henkilöstön sitoutuneisuuden ja motivaation lisääjänä. ISS haluaa tarjota työntekijöilleen alan parhaan tuen ja parhaat toimintaedellytykset työssä onnistumiselle. ISS:n tavoitteena on olla alan halutuin työpaikka.

Johtamisen periaatteet luovat pohjan yhtenäiselle tavalle johtaa henkilöstöä. Johtamisen periaatteiden toteutumista arvioidaan ja seurataan vuosittain kehityskeskusteluissa.

Henkilöstöä koskevien tavoitteiden seurannasta ja toteutuksesta vastaa henkilöstöosasto. Henkilöstöjohtaja raportoi säännöllisesti johtoryhmälle.

ISS varmistaa lain ja työehtosopimusten mukaisen toiminnan riittävällä koulutuksella, sisäisillä ohjeistuksilla ja valvonnalla. Keskitetyn työsuhdeneuvonnan lisäksi jokaisessa ISS:n liiketoimintayksikössä toimii oma henkilöstöpäällikkö esimiesten ja henkilöstön tukena muun muassa työhyvinvointi-, koulutus- ja työsuhdeasioiden hoitamisessa. Henkilöstöjohtamisessa esimiehiä tukee HRM-järjestelmä, joka kokoaa kaikki työsuhteen elinkaareen liittyvät ohjeistukset ja mallipohjat, uudet työsopimukset ja työntekijöiden henkilötiedot.

ISS kouluttaa esimiehiä säännöllisesti henkilöstön johtamisessa, varhaisen välittämisen mallissa ja työsuhdeasioissa. Esimiehiä koulutetaan myös esimerkiksi itsensä ja monimuotoisen tiimin johtamisessa, vaikeiden asioiden puheeksiottamisessa, yhteistoiminta-asioissa, liikkeenluovutuksissa sekä muissa työsuhdeasioissa.

Henkilöstön hyvinvoinnin tukemiseksi ISS:llä käytetään sähköistä työturvallisuus-, terveys- ja työkykyjärjestelmää eli TTT-järjestelmää. Se on työkalu ennakoivaan työhyvinvoinnin, työkyvyn ja työturvallisuuden johtamiseen. Järjestelmä on kehitetty ISS:n tarpeiden mukaan.

1.7.4 Asiakkuusjohtaminen

Team Boardin äärellä varmistetaan, että koko tiimi päivittäisessä työssään palvelee asiakkuutta sille annettua arvolupausta toteuttaen.

Asiakkuuksien johtamisesta vastaa kullekin asiakkuudelle nimetty asiakkuuspäällikkö, Key Account Manager tai palvelujohtaja, joka raportoi johtoryhmään kuuluvalle liiketoimintajohtajalle. ISS:n Service Excellence -yksikkö tukee asiakkuustiimejä ja vastaa tuotejohtamisesta: Service Excellence huolehtii, että asiakkuuksien käytössä ovat ISS:n parhaat käytännöt, konseptit ja tuoteinnovaatiot. Asiakkuusjohtamisen apuna on asiakkuudenhallintajärjestelmä, CRM.

Asiakkuuksien kehittämistä tukee Account Development Plan, ADP, ja asiakkuustiimien päivittäistä johtamista ja viestintää ISS Team Board, jonka äärellä varmistetaan, että koko tiimi päivittäisessä työssään palvelee asiakkuutta sille annettua arvolupausta toteuttaen. Huolehdimme, että palvelusopimus on kaikkien palvelua tuottavien saatavilla arjessa: teemme, mitä lupaamme. Arjen asiakkuusjohtamista tukee niin ikään esimiehen vuosikello, johon on kirjattu myös asiakasyhteistyön malli. Tällä varmistetaan säännöllinen yhteydenpito asiakkaan kanssa. Säännöllistä yhteydenpitoa rikastetaan tyytyväisyyskyselyillä, jotka voivat olla asiakkuus- tai tuotekohtaisia, ISS Suomi -tasoisia tai globaalisti ohjattuja.

ISS:n asiakkuusjohtaminen noudattaa arvontuottomallia. Asiakkaille kootaan sopivat ratkaisut ISS:n konseptien mukaisista palveluista, jotka toteutetaan asiakkaan toimintaan liittyvät erityispiirteet huomioiden. ISS huolehtii, että palveluratkaisua on toteuttamassa oikea määrä henkilöstöä, jolla on oikeanlaista osaamista. Palveluratkaisua kehitetään yhdessä, ja asiakas voi lisätä palveluita ISS:n tuotettavaksi. ISS puolestaan huolehtii omasta tehokkaasta toiminnastaan. Tehokasta toimintaa tuetaan liiketoimintayksikkökohtaisesti soveltuvilla työkaluilla ja malleilla. Esimerkiksi ISS Directillä on käytössään Direct Net: keskitetty kanava asiakkaiden ja directläisten välillä, joka asiakkaiden näkökulmasta lisää palvelun tilaamisen helppoutta ja ISS:n näkökulmasta tukee palvelutuotannon joustavuutta.

ISS:n arvontuottomalli

1.7.5 Ympäristöjohtaminen

Ympäristövastuullinen palvelutuotanto on ISS:n liiketoiminnan peruslähtökohta. ISS on tun­nis­ta­nut lii­ke­toi­min­tan­sa mer­kittävät ympäristönäkökoh­dat, jot­ka toi­mi­vat poh­ja­na toi­min­nan ke­hittämi­sel­le ja ta­voit­tei­den aset­ta­mi­sel­le. Ta­voit­teet ja toi­men­pi­teet kan­nus­ta­vat toi­min­nan jat­ku­vaan pa­ran­ta­mi­seen pal­ve­lu­tuo­tan­nos­sa. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista seurataan säännöllisesti johtoryhmässä.

ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

Vuonna 2019 sertifioimme ISO 50001:2018 -energianhallintajärjestelmämme. Sertifioidulla järjestelmällä varmistamme energianhallintapalveluidemme, omien toimitilojemme ja liikkumisen prosessien tehokkuuden, jatkuvan parantamisen sekä konkreettiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

1.7.6 Hankintajohtaminen

Kaikista ISS:n hankinnoista vastaa hankintaosasto. Keskitetty hankinta mahdollistaa tasapuolisen ja tehokkaan hankintaprosessin. Lähes kaikki alihankinta tehdään paikallisesti Suomessa. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita. ISS:n kaikkien toimittajien tulee kuulua Vastuu Groupin Luotettava Kumppani -palveluun. Lisäksi heidän tulee hyväksyä toimittajan menettelytapasäännöt, yhteistyökumppanin turvallisuusohje ja toimittajan salassapito-ohje sekä tutustua alihankkijan perehdytyskorttiin.

Hankinnoista on tehty hankintaohje esimiehille. Tämä tieto on kaikkien katsottavissa ja ohjaa käyttämään luotettavia ja laadullisesti hyviä toimittajia.

ISS Suomen hankintaosasto raportoi konsernin hankintaan ja Suomessa talousjohtajalle.

1.7.7 Yritysvastuun johtaminen

Jo­kai­nen esi­mies vas­taa hen­kilöstöön liit­ty­vien ta­voit­tei­den to­teu­tu­mi­ses­ta sekä ta­lou­del­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta omas­sa yk­sikössään.

Yri­tys­vas­tuun näkökul­mat ote­taan huo­mioon sekä päivittäisissä joh­ta­miskäytänteissä että lii­ke­toi­min­nan stra­te­gi­ses­sa suun­nit­te­lus­sa. ISS:n stra­te­gi­set vas­tuull­isuus­ta­voit­teet ase­te­taan ne­li­vuo­ti­sel­le stra­te­gia­kau­del­le osa­na lii­ke­toi­min­ta­stra­te­gi­aa, joka käsi­tellään joh­to­ryhmässä ja hyväksytään hal­li­tuk­ses­sa. Siitä joh­de­taan vuo­sit­tai­seen toi­min­ta­suun­ni­tel­maan vuo­si­ta­voit­teet ja toi­men­pi­teet lii­ke­toi­min­tayk­siköittäin. Nii­den to­teu­tu­mis­ta seu­ra­taan yk­siköiden joh­to­ryh­missä osa­na ISS:n joh­ta­misjärjes­telmää ja koko or­ga­ni­saa­tion ta­sol­la vuo­sit­tain eril­li­sissä joh­don kat­sel­muk­sis­sa.

Vas­tuul­li­suus­ta­voit­tei­ta to­teu­te­taan myös yk­sikköta­sol­la. Jo­kai­nen esi­mies vas­taa muun muas­sa hen­kilöstöön liit­ty­vien ta­voit­tei­den, ku­ten ta­pa­tur­ma­taa­juu­den vähentämi­sen to­teu­tu­mi­ses­ta sekä ta­lou­del­li­ses­ta kan­nat­ta­vuu­des­ta omas­sa yk­sikössään.

Yri­tys­vas­tuun to­teu­tu­mi­ses­ta vas­taa yri­tyk­sen joh­to­ryhmä. Joh­don edus­ta­ja­na, päätöksen­te­kijänä ja vas­tuul­li­suus­toi­men­pi­tei­den to­teut­ta­ja­na toi­mii HSEQ (Health, Sa­fe­ty, En­vi­ron­ment and Qua­li­ty) -oh­jaus­ryhmä, jos­sa pu­het­ta joh­taa hen­kilöstöjoh­ta­ja. HSEQ-oh­jaus­ryhmä huo­leh­tii, että vas­tuul­li­suus­asiat huo­mioi­daan lii­ke­toi­min­ta­stra­te­gian suun­nit­te­lus­sa ja vuo­sit­tai­sis­sa toi­min­ta­suun­ni­tel­mis­sa.

Osa­na ISS:n joh­ta­misjärjes­telmää ISS suo­rit­taa au­di­toin­te­ja omaan toi­min­taan­sa liit­tyen sekä erik­seen so­vi­tus­ti yh­dessä asiak­kaan tai hänen nimeämänsä edus­ta­jan kans­sa. Au­di­toin­neil­la var­mis­te­taan ISS Pal­ve­lui­den yh­tenäinen tapa toi­mia eri pal­ve­luis­sa. Au­di­toin­neil­la myös to­den­ne­taan ISS:n joh­ta­misjärjes­telmän toi­mi­vuus ja so­vel­ta­mi­nen käytännössä sekä tut­ki­taan, täyttääkö toi­min­tajärjes­telmä stan­dar­dien (ISO 9001, ISO 14001, OHSAS 18001, ISO 50001 ja ISO 22000), la­kien ja vi­ran­omaismääräys­ten vaa­ti­muk­set. Au­di­toin­tien tu­lok­sia ja niissä teh­ty­jen ha­vain­to­jen poh­jal­ta käyn­nis­tet­ty­jen ehkäise­vien ja kor­jaa­vien toi­men­pi­tei­den to­teu­tu­mis­ta seu­ra­taan säännölli­ses­ti HSEQ-oh­jaus­ryhmän joh­don kat­sel­muk­sis­sa.

1.8 Riskienhallinta

Riskienhallinta sisältää liiketoimintamme riskien määrittelyn, arvioinnin, hallitsemisen ja minimoimisen.

Hallittujen riskien ottaminen ja riskien hallinta ovat olennainen osa koko ISS-konsernin liiketoimintaa, jatkuvaa menestystä ja kasvua sekä osa arvonluontia asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Tarkka ja kattava riskienhallinta luo vakautta, vaikuttaa välillisesti tulokseen ja on keskeisen osa myös maineenhallintaa.

Riskienhallinta sisältää liiketoimintamme riskien määrittelyn, arvioinnin, hallitsemisen ja minimoimisen. Riskien luokitteluun ISS:llä käytetään pääsääntöisesti näitä neljää riskiluokkaa:

Strateginen riski: Riskit, jotka liittyvät strategisten tavoitteidemme saavuttamiseen.

Taloudellisen raportoinnin riski: Riskit, jotka liittyvät organisaation raportoinnin luotettavuuteen, mukaan lukien taloudellisten tulosten sisäinen ja ulkoinen raportointi.

Operatiivinen riski: Riskit, jotka liittyvät liiketoiminnan suorituskykyyn ja jatkuvuuteen.

Compliance-riski: Riskit, jotka liittyvät sovellettavien lakien, asetusten ja standardien noudattamiseen.

Käytössämme ovat jatkuvat prosessit, joiden avulla tunnistetaan liiketoimintaan liittyvät riskit, arvioidaan riskit niiden todennäköisyyden ja seurausten perusteella, määritellään riskien minimoimis- ja hallinnoimistoimenpiteet sekä nimetään riskien vastuutahot.

Kaikista uusista sopimuksista ja palveluista, sopimusten muutoksista sekä olennaisista liiketoiminnan alueista suoritetaan riskiarvio. Riskiarvioinnissa käydään läpi odotettavissa oleviin liiketoiminnan tuottoihin kohdistuvia riskejä ja niihin kuuluvien lakisääteisten vaatimusten noudattamista. Näin varmistetaan erityisesti asiakkaiden päivittäisen operatiivisen toiminnan jatkuvuus.

ISS-konsernin määrittelemät avainriskit

  1. Liiketoiminnalliset riskit
  2. Henkilöstöön liittyvät riskit
  3. Sopimusriskit
  4. Vaatimustenmukaisuusriskit
  5. Tietoturvariskit, ml. kyberriski
  6. Asiakkaiden säilymiseen ja kilpailuun liittyvät riskit
  7. Talousraportoinnin petoksiin ja korruptioon liittyvät riskit
  8. Alihankkijoihin liittyvät riskit
  9. Makrotalouden riskit
  10. Maineriskit

1.8.1 Yritysturvallisuus ja varautuminen

Yritysturvallisuus (Corporate Security) on käsite, joka kattaa yrityksen kaikkien toimintojen turvallisuuden. Turvallisuustoiminnalla ehkäistään häiriöitä sekä suojataan henkilöitä, tietoa, mainetta, omaisuutta ja ympäristöä. Turvallisuustoiminta vaikuttaa ISS:n kilpailukykyyn ja parantaa yrityksen tuottavuutta.

ISS:n turvallisuustoiminta perustuu ISS:n turvallisuuspolitiikkaan, ja sen pääpainopiste on ennalta ehkäisevässä toiminnassa. Tavoitteena on turvallisuuden kiinteä integroituminen yrityksen johtamiseen, prosesseihin, palveluihin ja henkilöstön toimintaan. Turvallisuus ja sen toteutuminen ovat jokaisen ISS:n työntekijän vastuulla.

Varautumisella ja siihen liittyvällä suunnittelulla ISS pyrkii ennakolta tunnistamaan toimintaa uhkaavia tilanteita ja suojautumaan niiltä. Tavoitteena on säilyttää riittävä ja hallittu toimintakyky kriisitilanteissa sekä pyrkiä mahdollistamaan nopea toipuminen sen vaikutuksista.

ISS Palveluiden varautumissuunnitelmassa on kuvattu kriisitilanteen kannalta oleelliset toimintamallit tilannekuvan muodostamisesta, johtamisesta, operatiivisesta toiminnasta, toipumisesta ja jälkiarvioinnista.

1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat

ISS:n vastuullisuuslupaus: Luomme kestävää hyvinvointia.

ISS:n toiminnalla on merkittäviä taloudellisia, inhimillisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Toiminnan eri piirteet, vaikutukset sekä sidosryhmien näkemykset ja odotukset huomioidaan niin tavoitteiden asetannassa kuin päivittäisen toiminnan ja viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa.

1.9.1 Olennaisuusanalyysi

ISS kartoitti ja päivitti syksyllä 2018 toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla. Edellinen vastaava kartoitus oli tehty vuonna 2015. Prosessi oli osa ISS:n toiminnan kehittämistä sekä siirtymistä GRI:n G4-pohjaisesta yritysvastuuraportoinnista GRI Standardien käyttöön.

Sidosryhmätutkimuksessa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta sekä tärkeimmistä kehityskohteista.

Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n sisäisessä työpajassa, johon osallistui edustajia ISS:n eri yksiköistä. Lisäksi teemoja ja painopisteitä jatkotyöstettiin sisäisissä palavereissa.

Sidosryhmätutkimuksen ja sisäisen työskentelyn tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

  • Asiakkaiden yritysvastuutavoitteiden tukeminen
  • Eettinen ja läpinäkyvä liiketoiminta, vastuullinen toimintatapa
  • Henkilöstöstä huolehtiminen
  • Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristövastuullisuus
  • Kokonaisvaltainen hyvinvointi
  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Vastuullisuuslupaus

Jotta vastuullisuus toteutuisi näiden painopistealueiden mukaisesti kaikkien ISS:n keskeisten sidosryhmien keskuudessa, ISS antaa vastuullisuuslupauksen: Luomme kestävää hyvinvointia. Tämä tarkoittaa seuraavaa:

Asiakkaille

Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista. Lue lisää luvusta Asiakkaat.

Henkilöstölle

Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen. Lue lisää luvusta Henkilöstö.

Ympäristölle

Hillitsemme ilmastonmuutosta ja huomioimme ympäristönäkökohdat kaikessa toiminnassamme kestävän tulevaisuuden takaamiseksi. Lue lisää luvusta Ympäristö.

Yhteiskunnalle

Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja. Lue lisää luvusta Yhteiskunta.

Näiden lupausten konkreettiset tavoitteet ja mittarit löytyvät päivitetystä vastuullisuusohjelmasta.

1.9.2 YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tukeminen

ISS on valinnut YK:n 17 universaalin kestävän kehityksen tavoitteen joukosta seitsemän tavoitetta, joita se sitoutuu edistämään toiminnassaan.

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman, Agenda 2030:n, tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia, poistaa äärimmäinen köyhyys, turvata maapallon kantokyky ja ympäristömme tulevaisuus sekä mahdollistaa kestävä ja rauhanomainen globaali kehitys. Niin koko ISS-konsernilla kansainvälisesti kuin ISS Palveluilla Suomessa on merkittävä rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja kestävän huomisen rakentamisessa. Lisäksi kestävän kehityksen vaatimat ratkaisut tarjoavat ISS:n kaltaiselle yritykselle liiketoimintamahdollisuuksia.

ISS-konserni on valinnut YK:n 17 universaalin kestävän kehityksen tavoitteen joukosta seitsemän tavoitetta, joita se erityisesti sitoutuu edistämään toiminnassaan. Tavoitteista on valittu ne, joiden toteutumista ISS voi merkittävimmin edistää. Alla on esitetty tavoitteet ja mitkä piirteet ISS:n toiminnassa tukevat kyseisen tavoitteen saavuttamista.

  • Tasa-arvoinen työkulttuuri. Suhtaudumme syrjintään nollatoleranssilla. Lähdimme mukaan EK:n Työ ei syrji -kampanjaan ensimmäisten yritysten joukossa.
  • Sukupuolten tasa-arvo eri työntekijäryhmissä. Kaikilla on iästä ja sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet toimia johto- ja esimiestehtävissä. Esimiehistämme 51,3 prosenttia on naisia.
  • Joustavat työsuhteet. ISS:llä on mahdollisuus osa-aikaisiin työsuhteisiin sekä joustaviin työaikoihin.
  • Perheystävällinen työpaikka. Vuonna 2019 osallistuimme toista kertaa Lapsi mukaan töihin -päivään ja loimme mallin, jolla voimme toteuttaa päivän myös asiakkuuksissamme.
  • Tasapuoliset ja kattavat koulutusmahdollisuudet. Käytössämme on MyLearning-koulutusjärjestelmä, joka toimii mobiilisti ja tuo muun muassa ISS:n verkkokoulutukset jokaisen työntekijän ulottuville. Vuonna 2019 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli noin 300 ISS:läistä ja ammatilliseen tutkintoon valmistui 276 henkeä.

  • Vedenkulutuksen minimointi. Pyrimme jatkuvasti kaikessa toiminnassamme tehokkaaseen vedenkäyttöön. Resurssitehokkaiden i-mop-yhdistelmäkoneiden käytön ansiosta ISS Suomi on säästänyt vuoden 2019 loppuun mennessä yli 2,2 miljoonaa litraa vettä.
  • Kemikaalien käytön minimointi. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous toteutetaan ultrapuhtaalla vedellä, koneilla ja mikrokuitutuotteilla. Kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä, suosimme 100-prosenttisesti kasvipohjaisia elintarviketetollisuuden sivutuotteista valmistettuja puhdistusaineita. Lisäksi ympäristömerkityt tuotteet ohjaavat valintojamme.
  • Hygienian edistäminen. Ammattitaitoisella siivouspalvelullamme luomme hygieeniset toimitilat.
  • Vesistöjen suojelu. Itämeren luonnon monimuotoisuuteen ja vesistökuormituksen vähentämiseen vaikutamme paitsi kemikaalien käyttöä minimoimalla, myös käyttämällä ravintoloissamme kotimaisella rehulla ruokittua ja Suomessa kasvatettua Benella-kalaa.

  • Vakaa ja turvallinen työpaikka kaikille. Työllistämme ammattilaisia 95 eri kansallisuudesta. Ammattilaistemme ikä vaihtelee 16 ja 75 vuoden välillä. Rekrytoinnissa kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti.
  • Työturvallisuus. Tapaturmataajuudesta kertova LTIF-lukumme parani yli 20 prosenttia ja on nyt 8,6. Turvallisuushavaintoja teimme 29 554, joka on noin 25 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.
  • Innovaatiot. Innovoimme kaikilla tasoilla – uusien työtapojen käyttöönotosta digitaalisiin ratkaisuihin. Kiinteistöjen digitaaliset kaksoset mahdollistavat yhä monimuotoisemman kiinteistöstä kerättävän datan käytön. Kun dataan liitetään tekoälyn tekemää analyysia, voimme tehdä ennakoivia toimenpiteitä ja optimointia. Tämä parantaa palveluamme, kiinteistöjen energiatehokkuutta ja kiinteistön käyttäjien hyvinvointia.
  • Materiaalitehokkuus. Panostamme resurssien tehokkaaseen käyttöön niin energian kuin materiaalien käytössä, jätteiden minimointiin sekä kierrätykseen sopivien materiaalien uusiokäyttöön.

  • Yhtäläiset työmahdollisuudet kaikille. Työllistämme maahanmuuttajia ja erityisryhmien edustajia. ISS:llä työskentelee ammattilaisia 95 eri kansallisuudesta. Vuonna 2019 jatkoimme yhteistyötä Startup Refugees -järjestön kanssa maahanmuuttajien työllistämiseksi.
  • Tasapuoliset työelämän oikeudet. Olemme mukana EK:n Työ ei syrji -kampanjassa. Yhdessä työterveyshuollon kanssa panostamme työkykyjohtamiseen. Tilapäisten työjärjestelyiden käyttöä on koulutettu ISS:n liiketoiminnassa sekä työterveyshuollossa kattavasti vuoden 2019 aikana. Tavoite- ja kehityskeskustelut pidetään kaikille työntekijöille.

  • Raaka-aineiden valinta ja jäljitettävyys. Raaka-ainevalinnoilla ja modernilla reseptiikalla uudistamme kulutus- ja makutottumuksia ja edistämme vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja. Käytämme kotimaista lähiruokaa, sesonkituotteita, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla kaksi.
  • Ruokahävikin minimointi. Ruoan valmistuksessa syntyvää ruokahävikkiä minimoidaan ammattikeittiöille kehitetyllä Winnow-sovelluksella.
  • Jätteiden vähentäminen ja kierrätys. Noudatamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipaikoissamme. Omissa toimipisteissämme varmistamme, että mahdollisimman suuri osa jätteestä käsitellään materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi ja vasta toissijaisesti energiahyötykäytössä poltettuna.
  • Kemikaalivapaa siivous. Siivous, joka toteutetaan ultrapuhtaalla vedellä, koneilla ja mikrokuituliinoilla, ilman puhdistusaineita.
  • Vastuullinen hankinta. Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä ja jäljitettävä. Kaikkien toimittajiemme tulee hyväksyä yritysvastuudokumenttimme ja sitoutua niihin jo tarjousvaiheessa. Tuotteiden valinnassa huomioimme ympäristömerkinnät sekä uusiutuvien ja kierräyskelpoisten raaka-aineiden käytön.

  • Hiilijalanjälkilaskenta. Vuonna 2019 toteutimme palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan, jotta pystymme jatkossa entistä tehokkaammin ehkäisemään palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä tukemaan asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita. Laskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin.
  • Hiilineutraalius. Olemme asettaneet kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035.
  • Ilmastonmuutoksen hillintä. Vaikutamme palveluratkaisuillamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen. Vuonna 2019 teimme lähes 21 000 havaintoa ja toimenpide-ehdotusta asiakkaidemme taloteknisten järjestelmien käyttö- ja energiankulutuksen kehittämiseksi. Energianhallintakeskuksessamme oli kiinni yli 1 000 rakennusta ja yli 20 000 yksittäistä laitetta vuonna 2019.
  • Päästöjen vähentäminen. Vuonna 2019 saimme ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällemme sertifikaatin tunnustuksena energiatehokkuuden järjestelmällisestä ja jatkuvasta parantamisesta.
  • Materiaalitehokkuus. Ympäristö- ja jätehuoltopalveluilla vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätysratkaisuihin.
  • Ilmastoystävälliset ravintoratkaisut. Korvaamme ravintoloissamme lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla. Suosimme lähiruokaa. Kaikki ISS:n ravintolat ovat mukana Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla 2.
  • Koulutus ja viestintä. Vuonna 2019 osallistuimme ISS:n globaaliin Zero Waste -päivään. Kampanjasitoumuksen teki globaalisti 18 364 ISS:läistä.

  • Eettiset ja läpinäkyvät toimintatavat. Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu laadunhallinta ja sen kehittäminen ISO 9001 -standardin mukaisesti.
  • Korruption ehkäisy. ISS vastustaa korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. ISS:n eettiset periaatteet ja ohjeistus (Code of Conduct) painottavat kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaista ja korruptionvastaisten toimintatapojen ehdotonta noudattamista kaikessa toiminnassa. Kaikki ISS:n laajennetun johtoryhmän jäsenet ovat suorittaneet konsernin lahjonnan vastaisen koulutuksen ja kilpailuoikeudellisen koulutuksen.
  • Vastuullinen hankinta. Kaikki toimittajamme kuuluvat Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä kilpailutuksesta tilaukseen saakka, mikä tekee hankintaprosessistamme läpinäkyvän ja jäljitettävän. Suurimpien toimittajien kanssa on määritelty KPI-mittarit, joita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä.
  • Sidosryhmäyhteistyö. Vuonna 2019 teimme yhteistyötä muun muassa Startup Refugees -järjestön kanssa. Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman myötä saimme puolestaan ensimmäisenä yrityksenä Suomessa tukea, jonka turvin oppisopimusopiskelijamme voivat hakea kansainvälistä vaihto-opiskelujaksoa. Vuonna 2019 jatkoimme tiivistä kumppanuutta muun muassa i-Teamin kanssa, jonka yhdistelmäkone i-Mop on yksi siivouspalvelumme vastuullisista valinnoista.
  • Yhteiskuntarauhan tukeminen. ISS on yksi Suomen suurimmista yksityisistä työnantajista. Henkilöstömme on monimuotoinen: osaajamme tulevat eri kulttuuri- ja osaamistaustoista. Työllistämme Suomessa 95 eri kansallisuuden edustajia.

1.10 Vastuullisuusohjelma

Vastuullisuusohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

ISS:n vastuullisuusohjelma kokoaa päivitetyt vastuullisuuslupauksemme ja -tavoitteemme sekä keskeiset keinot niiden saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelmassa määritellään keskeiset mittarit toiminnan ja tavoitteiden edistymisen seuraamiseksi. Ohjelman toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Vastuullisuustavoitteet ja mittarit

ISS

Lupauksemme

Luomme kestävää hyvinvointia.

Miten

Toimimme vastuullisesti kaikissa tilanteissa.

Perehdytämme ja koulutamme henkilöstöämme vastuullisiin toimintatapoihin.

Huolehdimme taloudellisesta kannattavuudestamme.

Huomioimme YK:n kestävän kehityksen tavoitteet toimintamme suunnittelussa.

Viestintämme on aktiivista ja läpinäkyvää.

Mittari

  • Globaalin ISS-standardin mukainen perehdytysohjelma.
  • Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän lahjonnan vastainen koulutus ja kilpailuoikeudellinen koulutus.
  • Taloudellinen kannattavuus

 

Asiakkaille

Lupauksemme

Tuemme vastuullisuustavoitteitanne huolehtimalla työntekijöidenne ja ympäristön hyvinvoinnista.

Miten

Toimintamme tarkoituksena on luoda palvelu, joka vie asiakkaamme tavoitteisiinsa. Huolehdimme asiakkaidemme kiinteistöjen ja työympäristöjen toimivuudesta ja siisteydestä sekä heidän työntekijöidensä sekä omien asiakkaidensa viihtyvyydestä siten, että asiakkaamme voivat keskittyä omaan ydinliiketoimintaansa. Visionamme on tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi. Tämän toteuttamisessa palveluhenkilöstömme koulutus on avainasemassa.

Palvelumme vaikuttavat paitsi kiinteistöjen myös niiden käyttäjien hyvinvointiin. Kokonaispalvelukohteissamme hyödynnämme palvelupolkutyökaluamme.

Mittari

  • Mittaamme asiakastyytyväisyyttä vuosittain globaaleilla asiakastyytyväisyystutkimuksilla.
  • 2 236 henkilöstömme jäsentä oli vuonna 2019 suorittanut Service with a Human Touch -koulutuksen, jolla vahvistamme palvelukulttuuriamme.
  • Jokainen asiakkuusjohtajamme on valmennettu ISS-konsernin Key Account Management Certification (KAMC) -ohjelmassa.
  • Ravintoloidemme asiakkailta pyydämme päivittäin palautetta Happy or not -työkalulla. Happy or not -lukumme vuonna 2017 oli 76, vuonna 2018 77 ja vuonna 2019 79. Tavoite vuodelle 2020 on 80.

Henkilöstölle

Lupauksemme

Tarjoamme vakaan ja turvallisen työpaikan, joka mahdollistaa jatkuvan oppimisen ja kehittymisen.

Miten

Kuuntelemme ammattilaisiamme ja tuemme esimiehiämme. Hyvällä esimiestyöllä luomme hyvinvointia henkilöstöllemme.

Kehitämme jatkuvasti henkilöstömme työkykyä ja mahdollisuuksia työurien pidentämiseen. Varhaisen tuen mallin ja tuetun työhönpaluun avulla pidämme huolta henkilöstöstämme.

Kiitämme, kannustamme ja palkitsemme henkilöstöämme hyvästä työstä ja oman työnsä merkityksen oivaltamisesta. Tässä meitä tukee Omena-ohjelma.

Tarjoamme henkilöstöllemme mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja urapolulla etenemiseen.

Tavoitteemme on, että jokainen ISS:läinen pääsee joka päivä terveenä kotiin, aina eläkeikään saakka. Tavoitteemme on 0 tapaturmaa, ja se saavutetaan välittämisen kulttuuria rakentamalla.

Mittari

  • ISS Palveluiden sairauspoissaoloprosentti on 4,6. Terveysprosentti on 49,6, mikä tarkoittaa että lähes puolella henkilöstöstä ei ollut lainkaan sairauteen liittyviä poissaoloja.
  • Vuonna 2019 palkitsimme Omena-ohjelmassa 74 kuukausivoittajaa liiketoimintayksiköissämme. Palkitsemista ehdotettiin 281 palveluammattilaisellemme. Vuoden 2019 voittajaksi valittiin siivooja Jenna Törnvall.
  • Ammatilliseen tutkintoon valmistui 276 ISS:läistä.
  • Tapaturmataajuudesta kertova LTIF-lukumme parani 8,6:een vuonna 2019. Tavoitteemme vuodelle 2020 on 6,9.
  • Teimme turvallisuushavaintoja 29 554 kappaletta – nousua edelliseen vuoteen oli noin 25 prosenttia.

Ympäristölle

Lupauksemme

Hillitsemme ilmastonmuutosta ja huomioimme ympäristönäkökohdat kaikessa toiminnassamme kestävän tulevaisuuden takaamiseksi.

Miten

Toteutamme kaikki palvelumme ympäristönäkökohdat huomioiden. Käytössämme on sertifioitu ISO 14001:2015 -ympäristöjohtamisjärjestelmä sekä ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä.

Vähennämme toiminnastamme aiheutuvia CO2-päästöjä ja tavoitteenamme on hiilineutraalius vuonna 2035.

Vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaiseen energiankulutukseen ja viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

Minimoimme kaikessa toiminnassamme veden kulutusta.

Otamme käyttöön uusimpia innovaatioita, jotka edistävät esimerkiksi kiinteistöjen energiatehokkuutta ja siivouksen kemikaalivapautta.

Ruokailupalveluissa minimoimme ruokahävikin syntyä.

Mittari

  • Vuosien 2017–2019 aikana olemme säästäneet 2,2 miljoonaa litraa vettä ottamalla käyttöön vettä säästäviä yhdistelmäkoneita.
  • Vuonna 2019 olemme tehneet lähes 21 000 havaintoa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen.
  • Vuonna 2019 energianhallintajärjestelmällemme myönnettiin ISO 50001 -sertifikaatti osoituksena jatkuvasta energianhallinnan parantamisesta.
  • Toteutimme palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan vuoden 2019 tietoihin perustuen.
  • Olemme jatkaneet kemikaalivapaan ylläpitosiivouksen käyttöönottoa asiakaskohteissamme.
  • Olemme tehneet vuonna 2019 toimenpiteitä ravintoloidemme hävikin seurannan kehittämiseksi, ja vuonna 2020 saamme tuloksia toimenpiteidemme vaikutuksesta.

Yhteiskunnalle

Lupauksemme

Tuemme yhteiskunnan hyvinvointia tarjoamalla työpaikkoja, maksamalla veroja, estämällä korruptiota ja tekemällä kestäviä hankintoja.

Miten

Vastustamme harmaata taloutta.

Tarjoamme yhdenvertaiset työllistymismahdollisuudet kaikille. Avoimet työpaikat julkaistaan sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Edistämme yhteiskunnan vakautta tarjoamalla työtä ja työyhteisön eri ikäisille, eri taustaisille, eri työkyvyn omaaville ja eri elämäntilanteissa oleville henkilöille.

Varmistamme hankintaketjun vastuullisuuden. Toimimme hankintakriteerien mukaisesti ja valvomme toimittajien laatua.

Mittari

  • Työllistämme ihmisiä 95 eri kansallisuudesta.
  • Rekrytoinnissa kaikkia kohdellaan tasapuolisesti, ja erilaiset elämäntilanteet huomioidaan työsuhteissa.
  • Yhteiskunnalle tuottamaamme kokonaisverohyötyä kuvaava verojalanjälkemme oli 139,6 miljoonaa euroa.
  • Kaikki ISS:n sopimustoimittajat kuuluvat Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun.
  • Sopimustoimittajamme hyväksyvät ISS Palveluiden toimintapolitiikan, ISS:n toimittajan menettelytapasäännöt sekä ISS:n korruption vastaiset periaatteet.
  • Kaikissa 2014 ja sen jälkeen tehdyissä sopimuksissa on liitteenä toimittajan täyttämä HSEQ-kysely.
  • Teemme toimittaja-auditointeja vuosittain.

2.1 Kokonaisvaltaiset, räätälöidyt hyvinvointiratkaisut

Parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta toteutamme päivittäisiä ilmastotekoja.

ISS:n strategian ja kilpailukyvyn ytimessä on hyvin johdettu ja jatkuvasti kehittyvä kokonaispalvelumme. Kokonaisuuden onnistumisessa asiakkaidemme liiketoiminnan ymmärtäminen on yhtä tärkeää kuin asiantuntijuus omissa palveluissamme.

Rakennamme palvelukokonaisuutemme aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Jollekin asiakkaalle tärkeintä on oman toiminnan häiriöttömyys, toisille taas parhaiden osaajien houkutteleminen, kolmas haluaa rakentaa brändiään ja ymmärtää palvelun olevan olennainen osa sitä. ISS:n kannalta keskeistä on, että ymmärrämme asiakkaan liiketoiminnan ja toimintaympäristön ja luomme tämän ymmärryksen pohjalta ratkaisun, joka on asiakkaalle helposti hallittavissa ja joka luo lisäarvoa paitsi asiakkaalle itselleen, myös tämän asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille. Kokonaispalveluratkaisussamme asiakkuustiimimme tekee töitä joustavasti yli palvelurajojen, mikä tuo asiakkaalle myös kustannustehokkuutta.

Kokonaispalvelumme koostuu nimensä mukaisesti eri palveluistamme. Usein asiakkuus alkaa jostakin palvelusta ja laajenee molemminpuolisen luottamuksen kasvaessa. Kokonaispalvelun kehittämisen perusta onkin yksittäispalveluidemme erinomaisuuden jatkuva kehittäminen.

Kokonaisvaltaisilla palveluillamme tuemme monia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, esimerkiksi vastuullista kuluttamista: minimoimme asiakaskohteissamme ruokahävikkiä, edistämme kemikaalivapaata siivousta sekä vähennämme ja kierrätämme jätteitä. Parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta toteutamme päivittäisiä ilmastotekoja. Vastuullisuuslupauksemme mukaisesti luomme kestävää hyvinvointia kiinteistöjen lisäksi niiden käyttäjille: kehitämme palvelupolkua niin, että asiakkaamme, heidän työntekijänsä ja asiakkaiden asiakkaat saavat jokaisessa kohtaamispisteessämme hyvää palvelua – ja hyvän mielen.

2.1.1 Hankinta palveluna

Hankinta vaatii erityisosaamista, kuten mikä tahansa erityisala. ISS:llä hankinta on keskitetty yksikölle, jonka kaikki ammattilaiset on koulutettu ISS Procurement Academyssa.

ISS:llä on kansainvälisten sopimusten kautta suuret volyymit useille epäsuorille toimittajille: hankintamme Suomessa olivat 151 miljoonaa euroa vuonna 2019, ja meillä on yli 1 000 sopimustoimittajaa, joiden kanssa innovoimme hyvässä yhteistyössä myös tulevaisuuden ratkaisuja. Näitä hyötyjä voimme tarjota myös asiakkaillemme ja kilpailuttaa asiakkaidemme puolesta heidän projektejaan.

Kilpailutusprosessimme on läpinäkyvä, jäljitettävä ja tehokas. Hyödynnämme sähköisiä järjestelmiä koko prosessissa aina kilpailutuksesta tilaukseen saakka. Kaikkien toimittajien tulee sitoutua yritysvastuudokumentteihimme ja hyväksyä ne jo tarjousvaiheessa.

Tätä prosessia hyödyntämällä asiakkaamme saavat tarjouksille yhtenevän käsittelytavan ja varmuuden siitä, että alihankkija täyttää kaikki lakisääteiset velvoitteet eikä syyllisty korruptioon. Samalla vältetään hajautettu hankinta, jossa kulutuksen seuranta ja hallinta on usein hankalaa.

Vastuullisella, läpinäkyvällä hankintaprosessillamme edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta noudattaa oikeudenmukaisuutta ja hyvää hallintoa (16).

2.2 Innovaatiot

Tärkeintä on, että innovaatio palvelee asiakastamme ja parantaa hänen kokemustaan.

Toimintamme kehittämisessä keskeistä on luoda sekä asiakkaidemme että ISS:läisten arkea parantavia toimintamalleja. Service Excellence -yksikkömme kehittää palvelutuotteitamme järjestelmällisesti ja vie yhdessä liiketoimintayksiköidemme kanssa uusia toimintatapoja osaksi palvelutiimiemme päivittäistä työtä. Jaamme parhaita käytäntöjä paitsi ISS Suomessa eri asiakkuuksien ja alueiden kesken, myös globaalisti eri ISS-maiden kesken. Usein kehitystyötä tehdään yhdessä asiakkaan ja ulkoisten kumppanien kanssa. Tärkeintä on, että innovaatio palvelee asiakastamme ja parantaa hänen kokemustaan.

Vuoden 2019 aikana olemme lukuisilla innovaatioilla

  • uudistaneet ISS:n palveluprosesseja
  • tehostaneet ISS:n resurssienhallintaa
  • kehittäneet uusia maksamisen tapoja asiointia helpottamaan
  • ottaneet käyttöön laatua parantavia ratkaisuja
  • lisänneet toiminnan läpinäkyvyyttä nopean ja helppokäyttöisen raportoinnin avulla
  • kehittäneet uusia viestinnän kanavia.

Esimerkiksi maittava lounas henkilöstöravintolassa on mittavan – osin digitaalisenkin – innovaatiokehän tulosta lähtien menun, reseptiikan ja hankinnan suunnittelusta, tuotannon täysin digitalisoituun omavalvontaan, asiakastyytyväisyyden mittaamiseen ja ruokahävikin seurantaan, josta saatavan datan pohjalta tulevia ruokalistoja, reseptiikkaa ja hankintoja jälleen hienosäädetään, muun muassa yhä paremman lounaskokemuksen toteuttamiseksi ja ruokahävikin edelleen pienentämiseksi. Kaiken tämän perustana on tehokas sisäinen ja ulkoinen viestintä, joka ISS Ravintolapalveluissa toteutetaan digitaalisella Insite-viestintäalustalla ja vastikään uudistetuilla ravintolakohtaisilla nettisivuilla.

2.3 Digitaalisuus

Tekoälystä tulee merkittävä työkalu koko kiinteistöpalvelualan toiminnassa.

Palveluliiketoiminta ja kiinteistöpalveluala sen osana digitalisoituvat kiihtyvällä tahdilla. Suurena globaalina toimijana haluamme kantaa vastuumme ja olla etujoukoissa kehittämässä tapoja ja toimintamalleja, joilla mahdollistamme sujuvan työskentelyn niin asiakasrajapinnassa työskenteleville palveluammattilaisillemme kuin tukiyksiköillemme ja liiketoimintajohdolle. Sujuvampi työskentely näkyy asiakkaalle yhä parempana palveluna.

ISS:n vahvuudet digitalisaatiossa liittyvät asiakkaan arjen, loppukäyttäjän toiveiden ja palvelutiimimme työskentelyn kokonaisvaltaiseen ymmärrykseen. Tämä tieto yhdistettynä digitaalisten työkalujen luomiin mahdollisuuksiin auttaa meitä ymmärtämään, miten palvelujen tuotanto tulevaisuudessa rakennetaan tukemaan kaikkia kohderyhmiä. Haluamme kaikkien, myös ympäristön, voivan hyötyä digitalisaatiosta.

Kiinteistöpalvelualalla digitaaliset kaksoset ja datan monimuotoinen käyttö ovat jo tulleet osaksi arkea. ISS:llä on käytössään rakennuksen digitaalisten mittauspisteiden yhdistämisen alusta, joka mahdollistaa ISS:lle muun muassa kiinteistöautomatiikkadatan, IoT-datan, kävijämäärien ja asiakastyytyväisyysdatan yhdistämisen yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi. Keräämämme datan avulla kykenemme ymmärtämään paremmin kiinteistöä ja sen olosuhteita. Lisäämällä datan keruuseen tekoälyn tuottamaa analyysia palveluntuottajalle ja kiinteistön omistajalle avautuu ennennäkemätön mahdollisuus tehdä ennakoivia toimenpiteitä aina teknisistä huolloista kävijämääräperusteisten palveluiden tuottamiseen. Tavoitteena on tehdä optimointia niin kiinteistön olosuhteiden, tilojen käytön, käyttäjien hyvinvoinnin, rakennuksen energiatehokkuuden kuin kiinteistöautomaatiolaitteiden elinkaaren osalta. Digitalisaation hyödyntäminen kiinteistöpalveluissa on siten myös ilmastoteko.

Tekoälystä tulee merkittävä työkalu koko kiinteistöpalvelualan toiminnassa, sillä se muuttaa olennaisesti toimintatapojamme. Lähivuosina tuotamme asiakkaillemme maailman parasta palvelua, joka perustuu valtavaan datamäärään, jota yhdistelemme ja tulkitsemme eri tavoin. Tekoälyn rikastamalla datalla voimme ennakoida asiakkaidemme tarpeita entistä paremmin ja tuottaa oikean määrän oikeita palveluja oikeaan aikaan. Datan tulkinnan lisäksi tekoälylle syntyy kiinteistöissä uusia käyttökohteita. Näitä ovat esimerkiksi puheen ja tekstin tunnistaminen sekä kuvan ja videon tulkinta ja analysointi tarkistus- ja raportointitarpeiden automatisoimiseksi.

2.4 Ympäristövastuullisia palveluja asiakkaille

Olemme laatimassa omaa hiilitiekarttaa saavuttaaksemme hiilineutraaliustavoitteen vuonna 2035.

ISS:n 8 000 ammattilaista vaikuttavat päivittäin työllään niin ympäristöön kuin ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Koska kiinteistöt muodostavat lähes 40 prosenttia Suomen energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä, ovat toimenpiteet olemassa olevan kiinteistökannan ympäristövaikutusten minimoimiseksi välttämättömiä.

Vuoden 2019 aikana havaitsimme asiakkaidemme lisääntyneen tarpeen saada tietoa oman toimitusketjunsa hiilijalanjäljestä. Hiilineutraaliustavoitteet sekä niihin liittyvät tiekartat ovat yleistyneet kaikilla toimialoilla. Jotta pystymme jatkossa entistä tehokkaammin ehkäisemään palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä tukemaan asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita, toteutimme kattavan palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan vuodelta 2019. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin.

Hiilijalanjälkilaskennan perusteella olemme laatimassa omaa hiilitiekarttaa saavuttaaksemme kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Tuemme samalla myös asiakkaidemme vastuullisuustavoitteita, kun etsimme uusia tapoja toteuttaa siivous-, ravintola- ja kiinteistön ylläpitopalveluita CO2-päästöjä vähentäen, materiaalitehokkaasti, luonnonmonimuotoisuutta ylläpitäen ja kiertotaloutta rakentaen. Ammattitaitoisesti toteuttamamme palveluratkaisut vaikuttavat lisäksi positiivisesti rakennusten elinkaareen, sisäilman laatuun ja kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

2.4.1 Kiinteistön ylläpitopalveluilla kohti kiinteistöjen hiilineutraaliutta

Kiinteistöjen energiatehokkuus ja olosuhteiden hallinta ovat keskeisessä asemassa asiakkaille räätälöitävissä palvelukokonaisuuksissa. Palveluratkaisujen tulokset näkyvät konkreettisesti asiakkaan energian- ja vedenkulutuksessa, päästöjen vähentymisenä sekä erilaisina kiertotalousratkaisuina. Sertifioidulla ISO 50001 -energianhallinta-järjestelmällä osoitamme kykymme tarjota laaja-alaista asiantuntemusta asiakkaidemme kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Palveluratkaisuillamme viemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

Vuonna 2019 ISS:n kiinteistönhuollon piirissä olevien kiinteistöjen osuus Suomen kiinteistömassasta oli noin kolme prosenttia. Palveluratkaisuillamme vaikutamme noin 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen ja sen aiheuttamiin CO2-päästöihin. Ammattilaistemme toimenpiteillä voimme saavuttaa muissa kuin uudiskohteissa tyypillisesti noin kolmen prosentin energiansäästön talotekniikkaa optimoimalla ja 15–20 prosentin säästöt investoinneilla.

2.4.2 Kiinteistön energiankulutus hallintaan

Kiinteistön omistajat hyötyvät energiansäästön tuoman kustannussäästön lisäksi kiinteistön arvon säilymisestä.

Kiinteistön energiatehokkuuden ja sisäilmaolosuhteiden optimointi edellyttää ennakoivaa työtä ja jatkuvaa olosuhteiden hallintaa sekä havaittuihin poikkeamiin reagointia. Ratkaisumme tähän on ISS:n Energianhallintapalvelu, joka muodostuu kiinteistönhoitajan päivittäisestä työstä asiakaskohteessa, Energianhallintakeskuksen 24/7-etävalvonnasta sekä taloteknisten erikoisosaajien toteuttamasta kiinteistön ylläpitotyöstä. Palvelumme kulmakiven muodostaa aina kiinteistön olosuhteiden hallinta, josta emme tingi missään olosuhteissa. Ottamalla kokonaisvaltaisen vastuun asiakkaan kiinteistön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja energiatehokkuudesta, vaikutamme myös kiinteistön hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kiinteistön omistajat hyötyvät energiansäästön tuoman kustannussäästön lisäksi kiinteistön arvon säilymisestä.

Vuonna 2019 Energianhallintakeskuksessamme oli kiinni yli 1 000 rakennusta ja yksittäisiä laitteita yli 20 000 kappaletta. Näiden kohteiden automaatiojärjestelmien ja laitteiden toimivuutta valvomme 24/7 ja varmistamme näin optimaalisen lämmön, sähkön ja veden käytön. Energianhallintakeskuksessa työskentelevät ISS:n ammattilaiset tekivät vuonna 2019 yli 21 000 havaintoa liittyen kiinteistöjen taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin.

ISS:n energiamanagerit johtavat asiakkaiden energia-asioiden hallintaa ja suunnittelevat tarvittavat toimenpiteet ja investoinnit energiatehokkuuden ja olosuhteiden parantamiseksi. Energiamanagerin tehtävät soveltuvat parhaiten isojen kiinteistöjen, suuren kiinteistömäärän tai maantieteellisesti hajallaan olevan kiinteistökannan systemaattiseen kehittämiseen.

Kiinteistön omistajalle hyödyt näkyvät energiakustannusten ja kiinteistön korjausvelan pienenemisenä. Kiinteistön käyttäjille palvelu konkretisoituu esimerkiksi miellyttävillä lämpö-, valaistus- ja sisäilmaolosuhteilla.

2.4.3 Kemikaalivapaa ylläpitosiivous – puhtaasti parempi

Siivouksessa kemikaalien ja muovipakkausten käytön vähentäminen on tärkeimpiä keinoja tukea ympäristömyötäisyyttä. ISS:llä on käytössä asiakaskohteissa kemikaalivapaa ylläpitosiivous, joka tehdään nimensä mukaisesti ilman kemikaaleja – ultrapuhtaan veden, siivouskoneiden ja mikrokuitutuotteiden avulla.

Kemikaalivapaa siivous soveltuu kaikkiin tiloihin ja kaikenlaisille pinnoille, erityisesti kaikkien kosketuskohtien ja tasopintojen siivoukseen. Ultrapuhdas vesi saadaan siivouskeskuksessa hanaveteen liitetystä suodatinyksiköstä, jonka kautta vesi kiertää ja joka puhdistaa hanavedestä kaikki epäpuhtaudet pois.

Kemikaalivapaasti siivotaan jo esimerkiksi toimistoissa, oppilaitoksissa, päiväkodeissa ja teollisuuden tiloissa. Jäämätöntä puhtautta saadaan myös muun muassa tekstiililattioilla, joihin jää peruspuhdistuksissa helposti kemikaalijäämiä. Tavoitteenamme onkin edelleen jatkaa kemikaalivapautta vuoden 2020 aikana ja näin saada merkittäviä säästöjä kemikaalien kulutuksessa.

Menetelmän hyödyt

Puhtaammat pinnat, yksinkertainen siivousprosessi, ei kemikaalikertymiä pinnoilla, turvallinen kaikille pinnoille sekä työntekijöille, vähäisempi vedenkulutus ja nopeampi siivousprosessi, vähemmän muovi- ja pakkausjätettä, vähemmän kemikaalijäämiä vesistöön – kaikkea tätä on tarjolla ultrapuhtaalla vedellä siivottaessa.

Yksi tärkeimmistä hyödyistä on työntekijöiden turvallisuus. Ultrapuhtaan veden käyttö vähentää siivoojien kemikaalialtistusta ja auttaa pitämään ihon ja keuhkot paremmassa kunnossa. Myös parantuneesta sisäilmasta on näyttöjä, joten olemme näin mukana myös kansanterveyden tukemisessa ja työn tuottavuuden parantamisessa sekä vastuullisen kuluttamisen ja ilmastotekojen talkoissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Tutustu tarkemmin: Puhtaasti parempaa siivousta

2.4.4 Ilmastoreilu ruoka

Ravintoloissamme suositaan kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita, ja kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä.

Tärkeimpiä toimia ruoan ilmastovaikutusten vähentämiseksi ovat eläinperäisten tuotteiden vähentäminen ja kasvisten osuuden lisääminen, kotimaisen ruoan suosiminen, ruoan tuotanto-, valmistus- ja säilytysmenetelmien energiatehokkuuden kehittäminen sekä logistiikan tehostaminen. Lisäksi ruokahävikin hallinta on keskeisessä asemassa, kun halutaan pienentää ruokailusta aiheutuvaa ilmastotaakkaa: heittämällä vähemmän ruokaa lautaselta roskiin hiilijalanjälki pienenee.

Valmistamme ruoan itse, paikan päällä ja alusta alkaen. Kannustamme asiakkaitamme lisäämään kasvisten osuutta ruokavaliossa esimerkiksi erilaisten kampanjoiden ja houkuttelevan esillepanon avulla sekä kehittämällä uudenlaisia herkullisia kasvisreseptejä.

Pyrimme vähentämään ruokahävikin määrää huolellisella ruokalistan suunnittelulla, ruoan valmistuksen jaksottamisella, oikeanlaisella valmistusprosessilla sekä huolellisella ruoan säilytyksellä. Ruoan valmistuksessa syntyvää ruokahävikkiä minimoidaan ammattikeittiöille kehitetyllä sovelluksella, joka oppii tunnistamaan keittiössä syntyvän ruokahävikin raaka-aineittain ja mahdollistaa hävikin minimoimisesta aiheutuneiden CO2-päästöjen laskennan.

Opastamme myös ruokailijoitamme kiinnittämään huomiota sopivaan annoskokoon ja rohkaisemme miettimään hävikin vähentämistä omissa valinnoissa. Tarjoamme asiakkaillemme myös mahdollisuuden ostaa hävikkiruokaa kotiin.

Ravintoloissamme suositaan kotimaista lähiruokaa, luomuruokaa sekä erilaisia sertifioituja tuotteita, ja kaikki raaka-aineemme ovat jäljitettävissä. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla 2.

Käyttämiemme lihatuotteiden kotimaisuusaste on 100 prosenttia. Naudanlihan käyttöä on vähennetty, ja naudanlihaa korvataan kotimaisella broilerilla ja rypsiporsaalla. Käytämme pelkästään kotimaisia maitotuotteita sekä kotimaisia vapaan kanan munia. Suosimme ruoanvalmistuksessa perunaa ja erilaisia viljatuotteita, kuten ohraa. Vilja ja leipomotuotteet ovat myös kotimaista alkuperää. Käyttämämme kalat ovat WWF:n kalasuositusten mukaisia tai MSC-, ASC- tai Benella-sertifioituja.

Laitteiden tarkoituksenmukaisella ja oikea-aikaisella käytöllä sekä järkevillä valmistusmenetelmillä ISS:n ravintoloissa säästetään keittiössä kuluvaa energiaa. Jätteet lajitellaan aina ensisijaisesti materiaalikierrätykseen ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Hankinnassamme huomioidaan pakkausjätteen minimoiminen, ja myös take away -tuotteissamme vältetään turhaa pakkaamista. Take away -tuotteiden pakkausmateriaalit on valmistettu uusiutuvista ja ympäristöystävällisistä materiaaleista.

Haluamme tarjota maukkaita ja vastuullisia kasvisreseptejä kaikille kotikokeille. Lataa reseptivihkonen täältä >>

2.4.5 Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut

Toimimme asiakkuuksissamme noudattaen jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä.

Jätehuoltopalvelut ovat osa kokonaispalveluratkaisuamme. Varmistamme asiakaskohteessa läsnäolevan ISS:n henkilöstön avulla jätteiden turvallisen hallinnan aina jätteiden syntypaikkalajittelusta jätteiden käsittelyyn saakka. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti paitsi asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin myös kustannustehokkuuteen.

Jätehuoltopalvelumme käsittää keräysvälineet, jätteiden tyhjennys- ja käsittelypalvelun sekä kattavan jäteraportoinnin. Lisäksi ISS Ympäristöhoitaja -konseptimme avulla jätteiden sisälogistiikka tehostuu erityisesti tehdas- ja kauppakeskuskohteissa. Ympäristöjohtamisen palvelut täydentävät palvelupakettiamme, kun ISS:n ympäristöasiantuntijat tukevat asiakasta ympäristöprojekteissa ja -sertifioinneissa.

Vuonna 2019 keräsimme asiakkuuksistamme yli 120:tä eri jätejaetta, jotka kaikki toimitettiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Raportointityökalumme avulla asiakas voi seurata jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain ja vastaanottolaitoksittain. Lisäksi raportti tarjoaa tietoa jätekustannuksista ja -veroista jätelajeittain ja tuoteryhmittäin. Olennainen osa seurantaa on myös jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöaste. Monipuoliset kuvaajat ja taulukot auttavat asiakkaitamme heidän omissa viranomais- sekä vastuullisuusraportoinneissaan.

Sovittujen tavoitteiden toteutumista seurataan jäteraportoinnin, laatukiertojen ja asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla.

Jätehuoltopalveluissa palvelumme perustan muodostavat lainsäädäntö sekä kansalliset kiertotaloustavoitteet, mutta aina myös asiakkaiden omat tavoitteet. Toimimme asiakkuuksissamme noudattaen jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Tuemme asiakkaitamme jätteiden määrän vähentämisessä sekä niiden kierrättämisessä. Esimerkiksi metalli on sellainen jae, joka on tärkeä pitää materiaalikierrossa, sillä sitä voi hyödyntää raaka-aineena useita vuosia laadun heikentymättä. 240 litran lukitusta tietoturvapaperiastiasta voidaan puolestaan tehdä paperin silppuamisen jälkeen jopa 330 rullaa vessapaperia *) Erilaiset hyvitykset arvokkaista jätemateriaaleista kompensoivat asiakkaidemme jätehuollon kuluja. Esimerkiksi metalli, pahvi ja keräyspaperi ovat rahanarvoisia raaka-aineita, joista asiakkaamme hyötyvät taloudellisesti erilliskerättyinä.

Sovittujen tavoitteiden toteutumista seurataan jäteraportoinnin, laatukiertojen ja asiakastyytyväisyyskyselyiden avulla. Teemme jätehuollon yhteistyökumppaneillemme säännöllisesti HSEQ-auditointeja, joilla varmistamme palvelumme vastuullisuuden ja erinomaisen laadun asiakkaillemme.

*) Lähde: Encore Ympäristöpalvelut

ISS:n kattavat ympäristöpalvelut tehostavat asiakkaan kiertotaloustavoitteita

2.5 Kiinteistön käyttäjien hyvinvointi

Työpaikallaan viihtyvä työntekijä on onnellinen ja tuottelias.

2020-luvun ISS on paitsi kiinteistöpalveluyritys, myös työpaikkakokemusta rakentava kumppani. Tätä loppukäyttäjälähtöistä kokonaispalveluamme kutsumme ISS Sunny Mondayksi. Ajatus on, että kehittämällä työympäristöä yhdessä ISS:n kanssa asiakkaamme työntekijät viihtyvät työpaikallaan. Työpaikallaan viihtyvä työntekijä on sekä onnellinen että tuottelias ja siksi työpaikkakokemukseen kannattaa panostaa.

ISS Sunny Monday konkretisoituu kiinteistön käyttäjän palvelupoluksi: mietimme, miten me ISS:läiset voimme eri kohtaamispisteissä tukea, helpottaa ja ilahduttaa kiinteistön käyttäjän arkea. Palvelupolkuajattelu on yhteistä koko ISS-konsernin kanssa. Palvelutiimiemme käytössä on palvelupolun kohtaamispisteisiin liittyviä ohjeistuksia: miten otan esimerkiksi vastaan aulaan saapuvan vieraan.

2.5.1 Työturvallisuus

Palveluratkaisujen toteuttamisen ja asiakastyytyväisyyden varmistamisen kulmakivi on hyvinvoiva henkilöstö, joka välittää sekä omasta että muiden turvallisuudesta. Panostamme systemaattisesti vaarojen tunnistamiseen ja niiden poistamiseen sekä henkilöstömme turvallisuusosaamiseen ja -asenteeseen osana perehdytys- ja koulutuspolkuja sekä johtamisjärjestelmää. Turvallisuus- ja hyvinvointiteemat on integroitu esimerkiksi kehityskeskusteluihin ja tiimipalavereihin. Kun kiinnitämme erityistä huomiota omien työtehtävien ja -kohteiden turvallisuuteen, parannamme samalla asiakkaidemme ja kaikkien kiinteistöjen käyttäjien turvallisuutta ja hyvinvointia.

Saavutimme vuoden 2019 aikana ISO 45001 -sertifikaatin merkkinä oikeasta suunnasta työturvallisuuden ja -terveyden johtamisjärjestelmän jatkuvassa parantamisessa.

2.5.2 Terve työympäristö

Ammattitaitoisella siivous- ja kiinteistön ylläpitopalvelulla pystymme vaikuttamaan positiivisesti kohteen sisäilman laatuun.

Vietämme työpaikoilla ja oppilaitoksissa lähes kolmasosan vuorokaudesta, joten rakennusten sisäilmaolosuhteiden merkitys ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Huonot sisäilmaolosuhteet ovat tutkitusti merkittävä työn tehokkuutta laskeva tekijä. Ammattitaitoisella siivous- ja kiinteistön ylläpitopalvelulla pystymme vaikuttamaan positiivisesti kohteen sisäilman laatuun.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella tarjoamme asiakkaalle puhtaat tilat ilman allergisoivia kemikaalijäämiä sisäilmassa. Kemikaaleja on käytetty siivousaineissa moneen tarkoitukseen, myös tuoksun luomiseen. Puhtaus ei siis tuoksu! Uudella menettelyllä saavutamme puhtaan ympäristön ilman puhdistusaineen tuoksua ja pintojen kemikaalijäämiä.

Kiinteistön ylläpitopalveluilla huolehdimme rakennuksen taloteknisten järjestelmien toimivuudesta. Huolehdimme kiinteistöjen olosuhteista kokonaisvaltaisesti huomioiden sekä energiatehokkuuden että sisäilmaolosuhteet. Usein jo heikentyneitä sisäilmaolosuhteita pystytään parantamaan analysoimalla talotekniikan toimivuutta ja käyntiaikoja suhteessa kohteen käyttötarkoitukseen ja käyttöaikoihin.

Ammattimainen kiinteistöjen käyttö, hoito ja ylläpito muodostavat perustan kiinteistöjen energia- ja ekotehokkuudelle sekä arvon säilymiselle, mutta myös terveellisille ja turvallisille sisäilmaolosuhteille kiinteistön elinkaaren eri vaiheissa.

2.5.3 Terveellinen ravinto

Terveellinen ja ilmastoystävällinen ruokavalio koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, mutta voi sisältää myös pieniä määriä eläinkunnan tuotteita. ISS Ravintolapalveluissa ohjaamme asiakkaita terveellisiin ja kestäviin ruokavalintoihin tarjoamalla tuoreet ja sesonginmukaiset kasvikset ennen lämmintä pääruokaa ja kasvisruokavaihtoehdon ennen liharuokaa. Ohjaamme asiakkaita myös perinteisen lautasmallin avulla, jossa on puolet kasviksia, neljännes hiilihydraatteja ja neljännes proteiinia.

Puhtaasti terveellistä ruokaa ja sydänystävällisyyttä vaalitaan ravintoloissamme entistä enemmän. Käytössämme on täysjyvätuotteita ja sydänmerkittyjä raaka-aineita, joissa on huomioitu kuidun, suolan ja rasvan määrä sekä laatu. Terveellisyyden lisäksi lounasruoalta vaaditaan elämyksellisyyttä ja makua. Hummukset ja tahinit maistuvat suomalaisille ennätyksellisen hyvin rasvalevitteiden korvikkeena. ISS:n ravintoloissa terveellisyys ei tarkoita hajutonta ja mautonta, vaan herkullista ja houkuttelevaa.

2.5.4 Koulutus

Maailman paras palvelu perustuu maailman osaavimpiin ihmisiin. Se on yksi syy, miksi me ISS:llä panostamme paljon henkilöstömme osaamiseen.

Kyky ja halu tunnistaa asiakkaan tarpeet ja vastata niihin erinomaisella palvelulla kiteyttää koulutuksen tavoitteet.

Service with a Human Touch
Asiakkaille tarjottu palvelu perustuu henkilökohtaiseen läsnäoloon ja kokemukseen, The Power of the Human Touchiin. ISS:läisille se tarkoittaa käytännössä sitä, miten asiakaskohtaamisessa luodaan unohtumattomia palvelukokemuksia. Näitä palvelukohtaamisia harjoittelemme konsernin tärkeimmän palvelukulttuurin muutosta tukevan ohjelman, Service with a Human Touchin kautta.

Valmennusohjelman tavoitteena on rakentaa vahvaa palvelukulttuuria ja kykyä olla asiakasta ”askeleen edellä”. Tämä kaikki perustuu henkilöstömme oivallukseen ja ymmärrykseen oman työn merkityksellisyydestä asiakkaalle. Kyky ja halu tunnistaa asiakkaan tarpeet ja vastata niihin erinomaisella palvelulla kiteyttää ohjelmamme tavoitteet.

Tarjoamme myös esimiehille työkaluja ja tukea siihen, kuinka opitut asiat saadaan elämään arjessa. Jatkuvalla kehittämisellä taataan erinomainen palvelukokemus. Esimiehiä koulutetaan johtamaan palvelukulttuurin kehittämistä omassa koulutuspäivässään Leading Service with a Human Touch.

Key Account Manager Certification (KAMC)
Halumme palvella asiakkaita erinomaisesti kaikilla tasoilla näkyy myös panostuksessa asiakkuuksien kehittämiseen. Jokainen asiakkuusjohtajamme on valmennettu konsernin koulutusohjelmassa entistä parempaan asiakkuuksien johtamiseen. Jokainen valmennuksen läpikäynyt on ohjelman päätteeksi sertifioitu ylimmän johdon toimesta. Sertifioinnin läpäisemiseksi asiakkuusjohtajien on tullut osoittaa, että he systemaattisesti kehittävät omia asiakkuuksiaan sekä henkilöstöään asiakkaan odotusten mukaisesti ISS:n prosesseja ja työkaluja noudattaen.

Vuonna 2019 ISS Suomi toteutti oman avainasiakkuuksien kehittämisen sertifiointiohjelman. Valmennuksesta on saatu erittäin positiivisia kokemuksia. Myös asiakkaita on otettu mukaan kuulemaan, miten haluamme kehittää asiakkaan saamaa palvelua ja yhteistyötä.

ISS Universityn koulutusohjelmat
ISS Universityn tarjoamat konsernin yhteiset koulutusohjelmat edistävät ISS:n strategian toteuttamista ja vahvistavat ISS:n yhteistä kulttuuria. Koulutusohjelmien avulla kehitetään johtamista ja yhtenäistä ajattelutapaa. Henkilöstön kehittämisen kokonaisuuteen kuuluvat perehdytys, palvelukulttuurin kehittäminen sekä liiketoiminnan ja johtamisen kehittämisohjelmat.

Koulutusohjelman jälkeen traineet sijoittuvat asiakaskohteisiin esimies- ja asiantuntijarooleihin.

Global Management Trainee Programme
ISS:n kansainvälinen Global Management Trainee Programme tarjoaa lahjakkaille ja kunnianhimoisille nuorille kyvyille mahdollisuuden tulla osaksi ISS:n menestystarinaa ja viedä yritystä kohti strategisia päämääriämme keskitettyjen kokonaispalveluratkaisujen tuottajana.

ISS Global Management Trainee -ohjelma on ollut käynnissä vuodesta 2012 lähtien. 18 kuukauden mittaisessa ohjelmassa traineet työskentelevät harjoittelujaksoilla eri puolilla palveluorganisaatiotamme sekä ulkomaanvaihdossa toisessa ISS-maassa. Tätä kautta heille muodostuu hyvä kokonaiskäsitys ISS:n paikallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta sekä laaja kontaktiverkosto yrityksen sisällä. Ohjelman jälkeen traineet sijoittuvat asiakaskohteisiimme esimies- ja asiantuntijarooleihin. Pidemmän aikavälin tavoitteena on edetä kokemuksen kautta ylemmän johdon tehtäviin. Ohjelma käynnistyy vuosittain syyskuussa, ja hakuaika on käynnissä edellisen vuoden vaihteeseen saakka.

2.6 Hyvä mieli

Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, saamme asiakkaidemmekin iloksi näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin.

Vastuullisuuslupauksemme Luomme kestävää hyvinvointia johtaa hyvään mieleen monesta suunnasta. Kun tuotamme palvelumme siten, että vaikutamme yhteisen ympäristömme hyvinvointiin, tuottaa se meille kaikille hyvää mieltä – niin asiakkaillemme kuin meille ISS:läisille ja koko yhteiskunnallemme. Kun palvelua tuottavat hyvinvoivat osaajat, jotka edustavat eri ikäryhmiä, eri kansallisuuksia ja eri sukupuolia, saamme asiakkaidemmekin iloksi laajasti näkemyksiä, jotka johtavat uusiin oivalluksiin. Kun pidämme huolen toimintamme läpinäkyvyydestä sekä torjumme harmaata taloutta ja korruptiota muun muassa vastuullisen hankintaprosessimme kautta, tuottaa se paitsi itsellemme myös asiakkaillemme turvallisen ja luottavaisen olon. Turvallista oloa luomme myös panostamalla työturvallisuuteen. Se että ammattilaisemme pääsevät terveinä kotiin joka päivä, on edellytys sille, että he pystyvät tuottamaan asiakkaillemme palvelua ja maailman parhaan palvelun kautta hyvää mieltä.

Hyvää mieltä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemmekin synnyttää myös tiivis yhteistyö. Kasvatamme asiakkuuksiamme kumppanuuksiksi, joissa kehitämme palvelukokonaisuuttamme avoimella ja rehellisellä keskustelulla sekä yhteisissä työpajoissa. Vuonna 2019 teimme myös asiakkuuskohtaisia tyytyväisyyskyselyitä, jotka ohjasivat kehitystyötämme.

Vuosittaisessa Company Dayssa ISS:n johtajat menevät päiväksi työskentelemään asiakaskohteeseen, ammattilaistemme opastuksella. Myös Company Day on erinomainen tilaisuus asiakkaiden tapaamiseen, palautteen vaihtamiseen ja myös turvallisuushavaintojen tekemiseen.

ISS:n monikanavaisesta asiakaspalvelukeskuksesta vastaa Vakka-Suomen Puhelin Oy eli VSP. Kumppanuus VSP:n kanssa alkoi vuoden 2019 alussa. Ulkoistuksen avulla tavoitteena oli saada asiakaspalveluun lisää laatua ja jatkuvuutta. VSP huolehtii palvelupyyntöjen ja vikailmoitusten vastaanottamisesta sekä välittämisestä.

3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka

Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat meille ensiarvoisen tärkeitä.

ISS panostaa voimakkaasti toimintansa vastuullisuuteen, läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen. Yhtiö on sitoutunut noudattamaan lakeja ja asetuksia sekä omalle toiminnalleen asettamia vastuullisuuskriteerejä. ISS:n kilpailukyky syntyy osaavien työntekijöiden ammattitaidosta ja hyvinvoinnista. Vastuullisuus on siten keskeistä myös työsuhdeasioissamme. Henkilöstön terveys, turvallisuus ja työkyky ovat meille ensiarvoisen tärkeitä. Kuuntelemme henkilöstöämme ja kohtelemme heitä yksilöinä avoimesti ja kunnioittavasti.

Arvostamme erilaisuutta ja monimuotoisuutta. ISS:n lähes 8 000 työntekijää edustavat 95:ttä eri kansallisuutta, ja iältään he ovat 16–75-vuotiaita. Syrjintä on ISS:llä ehdottomasti kielletty, ja sitä pyritään torjumaan kaikilla osa-alueilla. Tämän vuoksi olemme mukana myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n  Työ ei syrji -kampanjassa.

Vaalimalla monimuotoista ja tasa-arvoista työyhteisöä tuemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita numero 5 ”Sukupuolten tasa-arvo”, 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua” sekä 10 ”Eriarvoisuuden vähentäminen”.

3.1.1 Henkilöstö lukuina 2019

Henkilöstön jakauma sukupuolen mukaan

Henkilöstön ikäjakauma

Työsuhteiden kesto

Määräaikaiset ja vakituiset työntekijät

Osa- ja kokoaikaiset työntekijät

Toimihenkilöt ja työntekijät

Henkilöstön määrä palveluittain

Henkilöstön määrä alueittain

3.2 Työhönoton periaatteet

Epätasa-arvoinen kohtelu ei saa estää kenenkään työllistymistä.

Rekrytoidessamme uusia työntekijöitä kohtelemme kaikkia hakijoita tasavertaisesti ja valitsemme tehtävään parhaiten soveltuvan hakijan tehtävälle asetettuihin kriteereihin peilaten. Epätasa-arvoinen kohtelu ei saa estää kenenkään työllistymistä, sillä yhteiskunta tarvitsee jokaisen työpanosta. Työhönoton periaatteissamme konkretisoituvat etenkin YK:n kestävän kehityksen tavoitteet numero 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua” sekä 10 ”Eriarvoisuuden vähentäminen”.

Tavoitteenamme on tarjota jokaiselle työntekijälle hänen elämäntilanteeseensa sopiva työsuhde. Tarjoamme väyliä työelämään vastavalmistuneille ja vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille, pitkään työtä vailla olleille aikuisille, alan vaihtajille, osatyökykyisille, maahanmuuttajataustaisille sekä oppisopimusopiskelijoille ja harjoittelijoille.

Haluamme luoda jokaiselle työnhakijalle hyvän hakijakokemuksen. Annamme kaikille hakijoille palautteen hakemuksen saapumisesta ja rekrytointipäätöksistä. Lisäksi huolehdimme, että hakeminen ISS:lle on aina luottamuksellista ja ettei hakemustietoja luovuteta eteenpäin ilman hakijan lupaa.

3.3 Henkilöstön hyvinvointi

Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön.

ISS on palveluntuottaja, jonka kilpailukyky rakentuu osaavien työntekijöiden tiedoista, taidoista, motivaatiosta ja kokonaisvaltaisesta työhyvinvoinnista. Henkilöstömme terveys, turvallisuus ja työkyky ovat ensiarvoisen tärkeä osa strategiaamme.

Terveys-, turvallisuus- ja työkykyjohtamisemme perustuvat vahvaan esimiestyöhön sekä ennakointiin, seurantaan ja reagointiin. Olennaista on tiivis yhteistyö ja yhteisesti sovitut toimintamallit muun muassa työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Tästä muodostuu vahva ja saumaton työkykyketju.

Noudatamme ISS-konsernin terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja laatujohtamisjärjestelmää (HSEQ Management System) ja ISS Palveluiden toimintajärjestelmää. Toimintaohjeissamme on kuvattu terveys- ja turvallisuusasioiden hallinta ja kehittäminen ISO 45001 -standardin mukaisesti.

3.3.1 Työterveyshuolto

Työterveyshuoltoyhteistyö on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista yhdessä tekemistä ISS:n esimiesten, työterveyshuoltotiimien ja työhyvinvointitiimin kesken. Pitkä ja luottamuksellinen kumppanuus työterveyshuollon kanssa mahdollistaa rakentavan ja kehittävän yhteistyön.

Ennakoiva ja reagoiva työkykypolku on välittävää ja vastuullista esimiestoimintaa työkykyjohtamisessa. Varhainen puuttuminen, yhteistyö sekä toimenpiteet vakuutusyhtiön, Kelan ja työterveyshuollon kesken tukevat nopeaa ja oikea-aikaista työhönpaluuta.

ISS ja työterveyshuolto ovat kehittäneet prosesseja aktiivisesti, ja yhteistyön painopisteet ovat siirtyneet entistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon. Digitaalisten ratkaisujen kehittyminen antoi uusia mahdollisuuksia työterveyshuollon palveluiden toteuttamiselle ja sujuvoitti prosesseja. Liiketoiminnoissa ja työterveyshuollossa on panostettu erityisesti jäljellä olevan työkyvyn huomioimiseen tilapäisten työtehtävien järjestämisellä. Tilapäisten työjärjestelyiden käyttöä on koulutettu ISS:n liiketoiminnassa sekä työterveyshuollossa kattavasti vuoden 2019 aikana.

Työkykyjohtaminen ja tilapäisten työkykyjärjestelyiden hyödyntäminen osoittavat myös sitoutumisemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin tarjota ihmisarvoista työtä (8) ja vähentää eriarvoisuutta (10).

3.3.2 Hyvissä Voimissa

Tavoitteena on ennakoida ja tunnistaa henkilöstöön kohdistuvia työkyky- ja työturvallisuusriskejä, lisätä työhyvinvointia ja pidentää työuria.

ISS:n Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma on käynnistetty jo vuonna 2008. Ohjelman tavoitteena on ennakoida ja tunnistaa henkilöstöömme kohdistuvia työkyky- ja työturvallisuusriskejä, lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja pidentää työuria. Lisäksi tavoitteena on tuoda iloa, yhteisöllisyyttä ja hyviä toimintatapoja arkityöhön, alentaa työkyvyttömyydestä aiheutuneita kustannuksia, lisätä tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä tuottaa hyvää palvelua asiakkaillemme.

Hyvissä Voimissa -työhyvinvointiohjelma on osa ISS:n strategiaa. Visiomme on meistä tulee maailman paras palveluyritys, ja tavoitteena on olla yksilötasollakin yksi parhaista. Painopisteenä vuonna 2019 oli ennaltaehkäisevän työhyvinvointi- ja työturvallisuuskulttuurin kehittäminen valtakunnallisesti. Digitaaliset ratkaisut olivat laajasti mukana työhyvinvoinnin kehitystyössä ja toteutuneissa hankkeissa.

Työhyvinvointitiimi jatkoi vuoden 2019 aikana hyviksi todettujen prosessien kehittämistä edelleen, esimerkiksi verkostoyhteistyötä ja vahvan työkykypolun varmistamista. Toteutimme vuoden 2019 aikana 231 kappaletta työkykyklinikoita liiketoiminnassa. Lisäksi käynnistimme pilottina Oman työhyvinvoinnin sankari -valmennuksen omien voimavarojen tunnistamiseksi sekä uudenlaisen ammatillisen kuntoutuksen polutusvalmennuksen yhteistyökumppaneidemme kanssa. Vuoden aikana aloitettiin myös uusi kiinteistöpalveluihin suunniteltu Ammattilaisen asenteella hyviin työtapoihin -koulutus, joka toteutettiin neljällä paikkakunnalla.

Työtapaohjauskoulutuksia jatkettiin siivousliiketoiminnan työntekijöille. Kehitimme myös työhyvinvointiin liittyviä verkkokoulutuksia.

Osallistuimme koko henkilöstölle suunnattuun Turvallista työpäivää -tapahtumaan järjestämällä työhyvinvointiklinikan 13 paikkakunnalla.

Sairauspoissaolot ja terveysprosentti

Sairauspoissaolojen seuranta kuuluu ISS:llä jokaisen esimiehen perusesimiestyöhön. Jokainen esimies tietää sairauspoissaolokustannusten vaikutuksen liiketoimintaan, ja näiden kustannusten pitäminen laskusuunnassa vaatii esimieheltä valmiuksia sisäistää työhyvinvoinnin johtamisen perusperiaatteet.

Vuonna 2019 sairauspoissaoloprosenttimme oli 4,6. Terveysprosentti oli 49,6. Se tarkoittaa, että puolella henkilöstöstämme ei ollut lainkaan sairauteen liittyviä poissaoloja vuonna 2019.

Sairauspoissaolot

Terveysprosentti

3.4 Työturvallisuus

Jokainen johtoryhmän kokous alkaa työturvallisuusasioilla.

Visiomme on tulla tapaturmattomaksi työpaikaksi. Puhumme Suunta 100 -visiosta, jossa 1 tarkoittaa tahtoa olla tunnistettu alan parhaana toimijana työturvallisuus- ja työterveysasioissa, 0 kuolemaan johtavaa työtapaturmaa ja toinen 0 sitä, että meillä ei satu vakavia onnettomuuksia tai tapaturmia.

Parantamalla omaa turvallisuuttamme matkalla kohti visiotamme parannamme samalla asiakkaidemme turvallisuutta. Työmme tapahtuu pääsääntöisesti yhteisillä työpaikoilla, joten turvallisuusteot riskien poistamiseksi tai vähentämiseksi vaikuttavat positiivisesti kaikkien turvallisuuteen. Luomalla turvallisia työpaikkoja tuemme myös YK:n kestävän kehityksen ihmisarvoisen työn tavoitetta.

Saavuttaaksemme Suunta 100 -vision rakennamme systemaattisesti ennakoivaa kulttuuria, jossa turvallisuus on tapamme tehdä työtä. Tämä vaatii sitoutumista jokaiselta ISS Palveluiden kollegaltamme, alkaen ylimmästä johdostamme. Sitoutumista konkretisoidaan kehityskeskusteluissa, joissa jokainen ISS:läinen pohtii esimiehensä kanssa oman työnsä riskejä ja omaa hyvinvointiaan sekä keinoja näiden parantamiseksi. Yhtiön johtoryhmä julkistaa sitoutumisensa henkilökohtaisilla turvallisuuslupauksilla (Personal Safety Action Plan), jotka ovat näkyvillä ISS:n toimipisteissä sekä intranetissä. Ylimmän johdon sitoutuminen heijastuu myös ajankäytössä – esimerkiksi jokainen johtoryhmän kokous alkaa työturvallisuusasioilla.

Mittarit näyttävät oikeaa suuntaa

Tapaturmataajuus (LTIF, Lost-Time Injury Frequency) *) on yksi turvallisuuskulttuurin tasoa osoittava mittari, joka näyttää, että otimme taas askeleen kohti visiotamme. LTIF on nyt tasolla 8,6. Laskemme tähän tunnuslukuun kaikki tapaturmat, jotka johtavat yhden päivän tai pidempään poissaoloon. Tätä merkittävämpänä indikaattorina pidämme ennakoivia toimenpiteitä ja mittareita, joihin panostamalla saamme lisättyä turvallisuutta. Uskomme tämän heijastuvan jatkossakin tapaturmataajuuden oikeansuuntaisena kehityksenä. Esimerkiksi perehdytysten laatu ja koulutusten suoritusaste, turvallisuushavainnot ja niihin kohdistuvat toimenpiteet sekä kehitys- ja turvavarttikeskustelut ovat lisääntyneet merkittävästi.

Turvallisuutta ei haluta nähdä prioriteettina vaan arvona.

Turvallisuus syntyy tekemällä

Uskomme siihen, että turvallisuutta pitää johtaa systemaattisesti ja tapaturmattomuus pitää ansaita ennakoivilla teoilla joka päivä. Turvallisuutta ei haluta nähdä prioriteettina vaan arvona. Prioriteetit voivat vaihtua, mutta arvot pysyvät. Turvallisuus on ISS:n tapa tehdä työtä.

Työturvallisuuden strategiset painopisteemme ovat olleet kuluneen kolmen vuoden strategiakauden:

  1. Työturvallisuuden toimintajärjestelmän jatkuva parantaminen
  2. Osaamisen kehittäminen
  3. Asenteen vahvistaminen

 

Konkreettinen keino edistää sitoutumista turvallisuuteen on kehityskeskusteluprosessin hyödyntäminen.

Esimerkkejä viime vuoden konkreettisista teoista näiden painopisteiden alla:

Toimintajärjestelmä: Konkreettinen keino edistää sitoutumista turvallisuuteen on kehityskeskusteluprosessin hyödyntäminen. Jokaiselle ISS:läiselle sovitaan turvallisuuteen liittyviä tavoitteita. Kehityskeskusteluissa kukin pääsee vaikuttamaan oman työnsä ja työkohteensa riskien tunnistamiseen ja ennalta ehkäisevien keinojen määrittelyyn. Pyrimme myös jatkuvasti parantamaan työkaluja ja hyödyntämään digitaalisia ratkaisuja turvallisuuskulttuurin tukena. Vuonna 2019 saavutuksia olivat muun muassa uusi ISS Toimintakäsikirja, jonka kautta ajantasaiset ohjeet ovat organisaation saatavilla, sekä sähköinen kemikaalirekisteri KemISS, jossa vaarallisten kemikaalien käyttöturvatiedotteet ovat helposti saatavilla.

Osaaminen: MyLearning-järjestelmä vahvistaa perustaa työturvallisuusosaamisen kehittämiselle. Esimerkkejä jokaiselle ISS:läiselle pakollisista verkkokoulutuksista ovat ISS Turvallisuuskoulutus, ISS Turvallisuussäännöt sekä esimiehille Työturvallisuusjohtaminen. Toinen osaamista varmistava ja turvallisuussääntöjä kertaava käytäntö on Turvavartti. Näitä henkilöstöä osallistavia työturvallisuusteemoihin liittyviä keskusteluita käytiin viime vuonna 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kolmas osaamiseen ja oppimiseen liittyvä käytäntö on Otetaan opiksi, joka tarkoittaa tapaturmaoppien tiivistämistä ja jakamista koko organisaatiolle. Jokainen työtapaturma tutkitaan, ja opit jaetaan vastaavan tapaturman torjumiseksi.

Asenne: Turvallisuusasenteen muistuttamiseksi jokaiselle ISS:läiselle on jaettu Suunta 100 -kortti. Kortti kehottaa pysähtymään ja tekemään viime hetken riskiarvion ennen työn aloittamista. Samalla se muistuttaa työturvallisuusvisiostamme sekä jokaisen velvollisuudesta puuttua vaaralliseen työhön sekä ilmoittaa tapaturmasta välittömästi. Asenteeseen pyritään vaikuttamaan myös vahvalla sisäisellä viestinnällä sekä Turvallista työpäivää -tapahtumilla, joita järjestettiin eri paikkakunnilla ympäri Suomen. Nämä tapahtumat tavoittivat lähes 2 000 ISS:läistä.

Yksi konkreettinen osoitus ennakoivan asenteen etenemisestä on turvallisuushavaintojen lukumäärä. Teimme viime vuonna 29 550 turvallisuushavaintoa eli keskimäärin 4 havaintoa per henkilö, kun edellisenä vuonna havaintoja tehtiin keskimäärin 3 per henkilö.

Työturvallisuuden toimintajärjestelmä

Raamit edellä kuvatuille työturvallisuuskäytännöille asettaa ISS-konsernin HSEQ-manuaali ja -johtamisjärjestelmä toimintaohjeineen, ISO 45001 -standardi sekä lainsäädäntö. Saavutimme vuoden 2019 aikana ISO 45001 -sertifikaatin merkkinä siitä, että olemme turvallisuuskulttuurin kehittämisessä oikealla polulla.

*) Vähintään yhden työkyvyttömyyspäivän aiheuttaneiden työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti

3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminen

Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen.

Henkilöstö on ISS:n tärkein voimavara. Arvostamme ISS:llä henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa ja osoitamme sen panostamalla systemaattisesti sekä ammattiteknisen että muun osaamisen kehittämiseen. Osaamisen kehittyminen vaikuttaa myönteisesti henkilöstömme työmotivaatioon ja työviihtyvyyteen sekä koko toimialan arvostukseen ja vetovoimaan työmarkkinoilla.

ISS:n monipuolinen koulutustarjonta kattaa perusammatillisen osaamisen ja tutkintotavoitteisen koulutuksen sekä esimiestyötä, johtamista ja asiantuntijatyötä kehittävän valmennuksen.

Lisäksi tuemme ja kannustamme henkilöstöämme kehittymään muun muassa projektitoimeksiantojen, urakierron ja työssä oppimisen avulla.

Koulutus- ja valmennusohjelmien avulla varmistamme henkilöstön osaamisen korkean tason, ISS:n strategian toteutumisen sekä asiakaslupausten lunastamisen jokaisessa asiakaskohtaamisessa. Tahtotilamme on olla maailman paras palveluyritys, ja siihen pääsemme vain pitkäjänteisellä kehitystyöllä ja kyvyllä mukautua muutoksiin unohtamatta jokaisen sitoutumista yhteisen tavoitteeseen.

Osaamisen kehittämisestä vastaa keskitetysti ISS:n People & Culture -tiimi yhdessä liiketoiminnan ja muiden tukiyksiköiden kanssa. Yhteistyö muiden ISS-maiden kanssa on jatkuvaa, ja esimerkiksi asiakkuuksien sekä johtamisen kehittämisen valmennusohjelmat suunnitellaan yhteistyössä usean ISS-maan kanssa. Näin varmistamme mahdollisimman laajan osaamisen hyödyntämisen eri maiden kesken sekä huolehdimme siitä, että parhaat käytännöt eri maiden välillä jalkautuvat jokaisen käyttöön.

Tasapuolisten ja kattavien koulutus- ja kehittymismahdollisuuksien myötä tuemme myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 5 ”Sukupuolten tasa-arvo” ja 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua”.

3.5.1 Perehdyttäminen ja työhön opastus

Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Huolellisella perehdyttämisellä varmistamme henkilöstöllemme hyvät eväät työn aloittamiseen. Perehdyttämisen sisällöstä ja menetelmistä vastaa People & Culture -tiimi, joka laatii valtakunnalliset perehdytysohjelmat ja seuraa niiden suorittamista. ISS-konsernissa on määritelty, millainen uuden esimiehen ja työntekijän perehdytys minimissään on. Perehdytyksessä on huomioitu työturvallisuuslain mukaiset vaatimukset sekä eri tehtävissä tarvittava erikoisosaaminen.

Esimies vastaa siitä, että uusi työntekijä perehdytetään sovitun prosessin mukaisesti. Vakituisten uusien henkilöiden lisäksi perehdytämme määräaikaiset työntekijät, harjoittelijat, tehtävistä toiseen vaihtavat, pitkiltä vapailta palaavat henkilöt sekä vuokratyöntekijät. Perehdytys koostuu yritykseen, työtehtävään, työturvallisuuteen, tuotettaviin palveluihin ja asiakkuuteen perehdyttämisestä. Dokumentoimme perehdytyksen ja seuraamme sen toteutumista yritys- ja liiketoimintayksikkötasoilla säännöllisesti.

Suomessa käytetään ISS:ssä globaalisti käytössä ollutta MyLearning LMS-järjestelmää (Learning Management System). Sen avulla saamme koulutustarjonnan kaikkien ISS:läisten nähtäville, jolloin jokainen saa paremman käsityksen omista kouluttautumismahdollisuuksistaan. Myös ISS:n verkkokoulutukset ovat entistä paremmin kaikkien saatavilla. Lisäksi esimiesroolissa olevat saavat aiempaa helpommin ja selkeämmin näkyviin koko tiimin koulutustilanteen. Työprofiilien perusteella henkilöstön jäsenille voidaan valmiiksi nimetä koulutuksia suoritettavaksi sen lisäksi, että jokainen voi valita avoimesta tarjonnasta itselleen tarpeellisia koulutuksia.

3.5.2 Jatkuva kehittyminen ja koulutukset

Koulutus- ja valmennusohjelmiemme suunnittelu pohjautuu yrityksen strategiaan, työtehtävien edellyttämiin osaamisvaateisiin, asiakkaiden kanssa tunnistettuihin kehittämiskohteisiin sekä kehityskeskusteluissa esille tulleisiin tarpeisiin.

Kehityskeskustelut ovat olennainen osa henkilöstöjohtamistamme, ja niiden toteutumista ja laatua seurataan kaikilla organisaatiotasoilla. Tällä henkilöstöjohtamisen avainprosessilla on vahva historia ISS:llä, ja olemme toteuttaneet sitä eri muodoissaan jo kahden vuosikymmenen ajan.

Strukturoitujen keskusteluiden avulla vahvistamme henkilöstömme sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä. Hyvällä johtamisella haluamme varmistaa, että jokainen tietää omalle työtehtävälleen asetetut odotukset ja tavoitteet. Samalla pääsemme rauhassa keskustelemaan myös henkilökohtaisesta kehittymisestä, työssä jaksamisesta sekä hyvinvointia ja työturvallisuutta koskevista teemoista. Kehityskeskustelut pidetään vähintään kerran vuodessa. Toimihenkilöiden kehityskeskusteluprosessiin kuuluu lisäksi kerran vuodessa pidettävä seurantakeskustelu.

Strukturoitujen keskusteluiden avulla vahvistamme henkilöstömme sitoutumista, motivaatiota sekä kyvykkyyttä suoriutua työtehtävistä.

360-palaute tukee esimiehenä kehittymistä

ISS Palveluilla on mahdollista saada palautetta omasta suoriutumisestaan 360-arvioinnin avulla. 360-arvioinnissa henkilö saa palautetta johtamistavastaan ja toiminnastaan omalta esimieheltään, kollegoiltaan, alaisiltaan sekä muilta sidosryhmiltä. Prosessi on osa johtamiskoulutusohjelmaamme, ja sen piiriin kuuluvat esimiesasemassa olevat ISS:läiset. Arviointi on mahdollista toteuttaa myös yksilöllisesti tarpeen mukaan. Osana arviointia henkilö tekee myös itsearvioinnin, jota peilataan muiden antamiin arvioihin. Arviointiprosessiin kuuluu aina palautekeskustelu yhdessä 360-coachin kanssa. Palautteen perusteella tehdään henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.

360-prosessi tukee koko ISS-konsernissa käynnissä olevaa organisaation muutosprosessia tulla maailman parhaaksi palveluyritykseksi. Sen avulla voidaan rakentaa ja vahvistaa ISS:n yhdenmukaista ja tavoitteellista johtamiskulttuuria. Lisäksi 360-arviointi tukee jokaisen arvioitavan kehittymistä esimiehenä, kollegana ja oman vastuualueensa johtajana. Arviointiprosessi kehittää palautteen antamisen ja vastaanottamisen kulttuuria ISS:llä. Osallistujat ovat antaneet arviointiprosessista myönteistä palautetta, ja se on koettu todella hyödylliseksi työkaluksi.

Matkalla maailman parhaaksi

Panostamme vahvasti palvelukulttuurin kehittämiseen muun muassa asiakkuusjohtamiseen sekä erinomaiseen asiakaspalvelukokemukseen tähtäävillä ohjelmillamme. Painopisteenämme on edelleen Living Service with a Human Touch- ja Leading Service with a Human Touch -koulutuskokonaisuudet. Lue lisää Asiakkaat-osiosta (2.5.4 Koulutus).

Ohjelman kautta valmennamme henkilöstöämme erinomaisen asiakaspalvelukokemuksen tuottamiseen ja asiakkaalle luvatun arvolupauksen toteuttamiseen. Arjen palvelutilanteissa syntyvä asiakaskokemus on kaiken keskiössä. Jokaisella meillä on tärkeä rooli erinomaisen palvelukulttuurin lähettiläänä. Henkilöstömme jäsenistä 2 236 oli vuonna 2019 koulutettu palvelukulttuuriin.

3.5.3 Tutkintotavoitteinen koulutus

Ammatillisen osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa henkilöstömme oikeanlainen osaaminen asiakkaiden ja oman työtehtävän tarpeisiin. Ammatillisen koulutuksen vuosittaiset tavoitteet hyväksytään konserniyhteistyöryhmässä, jossa on niin ylimmän johdon kuin henkilöstön edustus.

Tutkintotavoitteisen koulutuksen tavoitteena on, että tutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuu vuosittain 300 henkeä. Vuonna 2019 tutkintotavoitteisessa koulutuksessa oli noin 300 ISS:läistä, ja ammatilliseen tutkintoon valmistui 276 henkeä.

Koulutamme henkilöstöämme tutkintotavoitteisen koulutuksen ohella asiakaskohtaisesti räätälöidyissä koulutusohjelmissa, työturvallisuudessa, asiakaspalvelutaidoissa ja palvelukäyttäytymisessä, palvelukonseptin hallinnassa, ympäristöasioissa sekä laadunhallinnassa.

Vuosittaisen ammatillisen osaamisen tavoiteasetannassa huomioidaan työtehtävien hoitamisessa tarvittavien lupien ja pätevyyksien kouluttaminen. Esimiestaitoja vahvistamme esimiesten ja johdon valmennusohjelmilla. Luokkahuonekoulutuksen ohella ja tukena koko henkilöstöllämme on mahdollisuus suorittaa verkkokursseja.

3.5.4 Koulutusinvestoinnit

Vuonna 2019 toimihenkilörooleissamme olevat työntekijät käyttivät koulutukseen yhteensä noin 1 185 päivää eli keskimäärin 2 päivää per toimihenkilö. Työntekijärooleissamme olevat kouluttautuivat yhteensä yli 2 890 päivää eli keskimäärin 0,5 päivää per työntekijä. Lisäksi tutkintoon valmistui 276 henkeä.

ISS:llä on käytössä 60 erilaista henkilöstölle suunnattua verkkokoulutusohjelmaa liittyen muun muassa perehdytykseen, turvallisuuteen, henkilöstön ja asiakkuuden johtamiseen, ympäristövastuuseen ja tuotekoulutukseen. Verkkokoulutuksia suoritettiin vuonna 2019 yhteensä 19 018 kertaa, mikä vastaa yhteensä 1 376 päivän opiskelua.

3.6 Palkitseminen

Omena-ohjelman tarkoitus  on rakentaa asiakaskeskeisempää kulttuuria.

ISS:n palkkapolitiikka perustuu työehtosopimusten ja työn vaativuuden mukaiseen palkkaukseen. Palkitseminen on tapa huomioida onnistuneet suoritukset.

ISS palkitsee hyvästä suoriutumisesta pikapalkkioilla. Perusteena voi olla esimerkiksi yksittäinen hyvä suoritus, kehitys- tai myynti-idean esiintuominen tai asiakkaalta saatu positiivinen palaute. Työturvallisuuteen kannustettiin palkitsemalla yksiköitä turvallisesta toiminnasta. Palkkion saaminen edellytti ennakoivia tekoja, kuten turvallisuushavaintojen raportointia ja turvallisuuskoulutusten suorittamista.

ISS palkitsi myös vuonna 2019 työntekijöitään Omena-palkinnolla. Omena-ohjelman tarkoitus  on rakentaa asiakaskeskeisempää kulttuuria palkitsemalla henkilöitä, jotka tarjoavat ainutlaatuisia palvelukokemuksia ja auttavat asiakkaita saavuttamaan tavoitteensa. Omena-ohjelman avulla nostetaan esiin esimerkillisiä työkavereita inspiraatioksi muille.

Jokainen Omena-ehdokas palkittiin pikapalkkiolla ja kiitoksella. Rahapalkkion saavia voittajia  valittiin joka kuukausi ehdotettujen keskuudesta seitsemän eli yksi jokaisesta ISS:n liiketoimintayksiköstä. Vuoden lopulla kuukausivoittajien keskuudesta valittiin liiketoimintayksiköiden finalistit, jotka saivat palkinnoksi iPadin ja jatkoivat kilpailemista 5 000 euron arvoisesta ISS Vuoden Omena -palkinnosta. ISS Suomen Vuoden Omena -palkinnon voitti ISS Directin siivooja Jenna Törnvall. Vuoden 2018 Omena-voittaja Rajeevan Selvaskantharajah menestyi loistavasti ja pääsi ISS:n globaalissa Omena-finaalissa kolmen parhaan joukkoon.

3.7 Viestintä

Sisäisesti viestintämme lähtee liikkeelle johtoryhmätasolta yksiköiden ohjausryhmiin ja edelleen eri tiimeihin.

Luottamalla ammattilaisiimme luomme palvelun, joka vie asiakkaamme tavoitteisiinsa. Kaikki viestintämme pohjautuu tähän ISS:n missioon, joka tukee samalla visiotamme: Meistä tulee maailman paras palveluyritys. Kysymme itseltämme – ammattilaisiltamme – jatkuvasti, mikä on minun työni merkitys, ja jaamme näitä oivalluksia koko henkilöstöllemme muun muassa avoimessa internetissä olevan töISSä-digilehtemme kautta. Digilehti toimii mobiilisti, jotta sen käyttäminen on mahdollisimman helppoa ja tärkeät uutiset kulkevat koko ajan lukijan mukana.

Merkityksellinen, asiakastarpeisiin vastaava työ johtaa myös taloudelliseen kannattavuuteen. Näin viestintämme perussisällöt tukevat ISS:n menestymistä ja YK:n kestävän kehityksen tavoitetta ihmisarvoisesta työstä ja talouskasvusta. Samaa tavoitetta tukevat sisällöllisesti myös töISSä-digissämme säännöllisesti julkaistavat artikkelit työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista sekä koulutus- ja urapolkumahdollisuuksistamme.

Koska ihmiset ovat ISS:n tärkein voimavara, viestintä on ISS:llä keskeinen osa hyvää johtamista. Sisäisesti viestintämme lähtee liikkeelle johtoryhmätasolta yksiköiden ohjausryhmiin ja edelleen eri tiimeihin. Toimitusjohtaja pitää kuukausittain henkilöstölle 45-minuuttisen infon, jota on mahdollista seurata paikan päällä pääkonttorillamme tai mobiilisti tietokoneen tai älypuhelimen ruudulta. Kuukausi-infon tallenteen ja siitä kirjoitetun tiedotteen voi myös katsoa ja lukea myöhemmin intranetistä.

Intranetissä julkaistaan myös kuukausittain esimiesviesti, joka tukee esimiestyötä ja yhdenmukaistaa tiimipalavereiden viestiä. Esimiehillä on tärkeä rooli ISS:n sisäisessä viestinnässä. Heillä on oma Yammer-ryhmä, jossa viestitään ja keskustellaan esimiehille ja heidän tiimeilleen tärkeistä asioista.

Eettiset ja läpinäkyvät toimintatavat ovat kaiken toimintamme, myös viestintätyömme, perusta.

Panostuksemme monikanavaiseen viestintään – digilehteen, kuukausi-infojen mobiiliin seurattavuuteen ja esimiesten viestintävastuun tukemiseen – tukee YK:n kestävän kehityksen tavoitetta rauhasta, oikeudenmukaisuudesta ja hyvästä hallinnosta. Eettiset ja läpinäkyvät toimintatavat ovat kaiken toimintamme, myös viestintätyömme, perusta.

Kerran vuodessa, tammikuussa, ISS:n esimiehet kokoontuvat Finland Leadership Conferenceen, jossa käydään läpi koko ISS-konsernin ja ISS Palveluiden strategiset pääviestit. Päivä huipentuu gaalaillalliseen, jonka aikana palkitaan ISS Suomen Omena-voittaja sekä vuoden aikana ansioituneita ISS:läisiä eri kategorioissa: Johtajuus, Asiakastyö, Kasvu ja kannattavuus, Myyntiteko ja Työturvallisuus. Nämä kategoriat perustuvat niin ikään visioomme ja yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin.

Maaliskuussa 2019 täydensimme sosiaalisen median kanavavalikoimaamme Instagram-tilillä (@isssuomi). Instagram ja Facebook (duunISSa ISS Suomi) ovat tärkeitä sosiaalisen median kanavia niin nykyisten kuin tulevien ISS:läisten suuntaan. Myös LinkedIn- (ISS Palvelut) ja Twitter-tilimme (ISS_Palvelut) ovat tärkeitä tietolähteitä ja ISS-tunnelmien välittäjiä niin ISS:läisille kuin asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme.

töISSä-digilehden rinnalle aktivoimme vuonna 2019 julkaisualustaksi blogi.iss.fi:n, jossa kerromme asiakasyhteistyöstä, innovaatioistamme ja vastuullisista teoistamme. Blogissa julkaisimme muun muassa Kestävää ruokakulttuuria -kasvisreseptivihkon. Herkullisten kasvisreseptien kokoaminen ja saattaminen suomalaisten arkeen on ilmastoteko, jolla viestintämme pyrkii osaltaan vaikuttamaan ilmastonmuutoksen hillintään.

Myös tämä yritysvastuuraporttimme sai vuonna 2019 uuden rakenteen ja ilmeen, joiden kautta viestimme aiempaa ytimekkäämmin toiminnastamme ja sen vastuullisuudesta sekä tuemme näin YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 12 ”Vastuullista kuluttamista”. ISS Suomen viestintäsuunnitelmassa vastuullisuusteemat ovatkin keskeisiä, läpileikkaavia elementtejä. Se, että luomme toiminnallamme kestävää hyvinvointia ja olemme sitoutuneet seitsemään YK:n kestävän kehityksen mukaiseen tavoitteiseen, näkyy laajasti julkaisemissamme sisällöissä. Sitä todistavat myös tähän yritysvastuuraporttiin kerätyt case-jutut, jotka on julkaistu sisältöstrategiamme mukaisesti pitkin vuotta 2019.

4.1 Ympäristövastuullisuuden jatkuvaa parantamista

Vaikutamme kestävillä palveluratkaisuillamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin.

Ympäristövastuullisuus sisältyy ISS:n arvoihin ja on keskeinen osa päivittäistä palvelutuotantoamme. ISS:n merkittävimmät ympäristövaikutukset muodostuvat raaka-aineiden ja muiden tuotteiden hankinnasta ja käytöstä sekä asiakaskohteisiin tapahtuvan liikkumisen CO2-päästöistä. Henkilöstömme päivittäisillä valinnoilla on vaikutusta ympäristövaikutusten minimoimisessa, mutta samanaikaisesti kehitämme hankintojemme ympäristövastuullisuutta yhteistyökumppaneidemme kanssa.

Kestävillä palveluratkaisuillamme vaikutamme positiivisesti kiinteistöjen käytönaikaisiin ympäristövaikutuksiin, kuten energiankulutukseen, rakennusten ja materiaalien elinkaareen, sisäilman laatuun, materiaalitehokkuuteen sekä kiinteistövarallisuuden ylläpitoon.

4.1.1 Sertifioitua palvelua

ISS:llä on käytössä DNV GL:n myöntämä valtakunnallinen, kaikki kiinteistö- ja toimitilapalvelut kattava, sertifioitu ISO 14001:2015 -standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Sertifioitu ympäristöjärjestelmä toimii työkaluna toiminnan jatkuvan parantamisen varmistamiseksi. Tämän lisäksi WWF:n Green Office -järjestelmä aktivoi pääkonttorin henkilöstöä osallistumaan oman työyhteisön ympäristövastuullisuuden kehittämiseen.

ISS:lle myönnettiin joulukuussa 2019 ISO 50001 -energianhallintastandardin mukainen sertifikaatti tunnustuksena energiatehokkuuden järjestelmällisestä ja jatkuvasta parantamisesta. Energianhallintajärjestelmä toteutettiin tukemaan kestävän kehityksen työtämme palveluidemme ympäristövaikutusten ja hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Järjestelmä on integroitu olemassa olevaan johtamisjärjestelmäämme, jossa kuvataan ISS:n tapa toimia energiatehokkaasti ja henkilöstön osaamista kehittäen. Sertifioitu energiahallintajärjestelmä osoittaa vaikutusmahdollisuutemme ja kykymme tarjota asiantuntemusta sekä innovatiivisia ratkaisuja rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Tunnistamme ja arvioimme asiakaskohteissamme ja omissa toimipisteissämme ympäristöön liittyviä riskejä. Kehitämme turvallisuushavaintojen perusteella toiminnan turvallisuutta ympäristövastuullisuuden näkökulmasta sekä ehkäisemme ympäristövahinkojen syntymistä. Dokumentoimme ympäristövahingot ja -turvallisuushavainnot sähköiseen raportointityökaluun. Vuonna 2019 ei sattunut yhtään ISS:n toiminnasta johtuvaa ympäristövahinkoa, eikä ISS:n toimintaan kohdistunut ympäristölainsäädännön rikkomukseen liittyvää tutkintaa tai sanktioita.

4.2 Kestävä kehitys palveluissamme

Hiilineutraaliustavoitteella haluamme osoittaa sitoutumisemme toimenpiteisiin, joilla hillitään lämpötilan nousu Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 celsiusasteeseen.

Ympäristövastuullisuus on olennainen osa päivittäistä palvelutuotantoamme asiakaskohteissamme. Vuoden 2019 aikana havaitsimme asiakkaidemme lisääntyneen tarpeen saada tietoa oman toimitusketjunsa hiilijalanjäljestä. Hiilineutraaliustavoitteet sekä niihin liittyvät tiekartat ovat yleistyneet kaikilla toimialoilla. Pystyäksemme jatkossa entistä tehokkaammin ehkäisemään palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia sekä tukemaan asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita toteutimme kattavan palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan vuodelta 2019. Hiilijalanjälkilaskenta perustuu GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standardiin ja on toteutettu yhteistyössä Clonet Oy:n asiantuntijoiden kanssa.

Hiilijalanjälkilaskennan perusteella olemme laatimassa omaa hiilitiekarttaa saavuttaaksemme kunnianhimoisen tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraaliustavoitteella haluamme osoittaa sitoutumisemme toimenpiteisiin, joilla hillitään lämpötilan nousu Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti 1,5 celsiusasteeseen. Vuoden 2020 aikana työstämme hiilitiekartan, jossa kuvaamme hiilijalanjälkilaskennan perusteella tunnistetut toimenpiteet ja niiden aikataulun tavoitteen saavuttamiseksi.

Tunnistettuja toimenpiteitä tulevat olemaan esimerkiksi ravintolapalveluissa reseptiikan kehittäminen kestävän ruokakulttuurin luomiseksi, henkilöstön osaamisen kehittäminen hävikin minimoimiseksi sekä vastuullisten hankintojen kehittäminen yhteistyössä kumppaniverkostomme kanssa. Siivouspalveluissa jatkamme edelleen kemikaalivapaan siivouksen käyttöönottoa, minimoimme veden ja energian kulutusta resurssiviisaita siivouskoneita hyödyntäen sekä panostamme kestäviin hankintakriteereihin siivouspalveluissa tarvittavien tuotteiden ja välineiden osalta. Kiinteistön ylläpitopalveluissa ensisijaisia toimenpiteitä tulevat olemaan työkoneista ja liikkumisesta aiheutuvien CO2-päästöjen minimointi ajoneuvovalinnoin, koneiden käytön ja reittien optimoinnein sekä taloudellisen ajotavan koulutuksin. Kylmäaineiden käytön osalta tulemme kehittämään prosesseja niistä aiheutuvan ilmastokuorman pienentämiseksi.

Hiilineutraaliustavoitteen tueksi olemme luoneet myös symbolikuvan, jonka lanseeraamme tässä raportissa ja jolla jatkossa viestimme toimenpiteistä tavoitteemme edistämiseksi.

4.2.1 YK:n Global Compact -aloite ja kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat valintojamme

Olemme yrityksenä sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja sen kymmeneen vastuullisen yritystoiminnan periaatteeseen ihmisoikeuksien, työn, ympäristön ja korruption vastaisen toiminnan alueilta.

Merkittävät ympäristönäkökohdat toimivat pohjana toimintamme kehittämiselle ja tavoitteiden asettamiselle. Olemme valinneet YK:n kestävän kehityksen tavoitteista ne, joihin pystymme liiketoiminnassamme merkittävästi vaikuttamaan. Ympäristötavoitteemme kiteytyvät kolmeen kestävän kehityksen ylätavoitteeseen: ilmastotekoihin, kestäviin kulutustottumuksiin ja veden käyttöön.

Palveluntuottajana pystymme palveluratkaisuillamme vaikuttamaan CO2-päästöjen minimointiin, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. Valitsemme kumppanimme ja käyttämämme tuotteet ympäristönäkökulmat huomioiden. Palvelutuotannossa suosimme uusiutuvista raaka-aineista valmistettuja, kestäviä ja monikäyttöisiä tuotteita materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden varmistamiseksi sekä minimoimme palvelusta syntyvän jätteen määrää. Vuodesta 2018 alkaen olemme lisänneet työvaatevalikoimaamme muovipulloista ja tekstiiliteollisuuden leikkuujätteistä valmistettuja työvaatteita. Vuonna 2020 jatkamme ympäristövastuullisten työvaatteiden käyttöönottoa henkilöstöllämme.

4.2.2 Siivouspalveluja ilman puhdistusaineita

Siivouspalvelujen ympäristövastuullisuus on kehittynyt merkittävästi uusien menetelmien, koneiden ja välineiden käyttöönottamisen myötä. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous on muuttanut perinteistä tapaa tuottaa siivouspalveluita. Haluamme alan edelläkävijänä viedä siivouspalveluja eteenpäin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Erityisesti YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 6 ”Puhdas vesi ja sanitaatio” ohjaa toimintaamme siivouspalveluissa.

Vuonna 2019 toteuttamamme hiilijalanjälkilaskenta kuvaa siivouspalvelumme aiheuttamaa ilmastokuormaa, joka aiheutuu kasvihuonekaasupäästöistä ilmakehään. Olemme ottaneet laskennassa huomioon palveluihin liittyvät välittömät ja välilliset päästöt elinkaaren aikana. Laskenta on osoittanut merkittävimmät keinomme vaikuttaa siivouspalveluista aiheutuviin ilmastovaikutuksiin.

Siivouspalvelun ympäristövastuullisuus perustuu kemikaalien käytön sekä veden- ja energiankulutuksen minimointiin, kestäviin hankintoihin, muovin käytön vähentämiseen, kiertotalouteen sekä jätteiden tehokkaaseen kierrätykseen. Arjen ympäristövastuulliset palveluratkaisut tukevat asiakkaidemme hiilineutraaliustavoitteita, mutta vähentävät myös konkreettisesti kiinteistön ympäristövaikutuksia ja vaikuttavat kiinteistön ja sen materiaalien elinkaareen. Asiakaskohteissa toimivan henkilöstömme esimerkin kautta vaikutamme myös ympäristövastuulliseen kulutuskäyttäytymiseen.

Suosimme ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen.

Kemikaalivapaalla ylläpitosiivouksella muokkaamme perinteisiä siivouspalveluiden toimintatapoja ja vähennämme merkittävästi kemikaalien käyttöä, muovin kulutusta ja päästöjä vesistöihin. Kemikaalivapaa ylläpitosiivous toteutetaan nimensä mukaisesti ilman puhdistusaineita – ultrapuhtaan veden, siivouskoneiden ja mikrokuitutuotteiden avulla. Kemikaaleja käytetään puhdistusaineissa erilaisiin tarkoituksiin, ja monet yhdistävät puhtauteen hajusteilla aikaan saadun tuoksun. Uuden kemikaalivapaan ylläpitosiivousmenetelmän myötä tuemme myös ajatusta, että puhtaus ei tuoksu. Hajusteettomalla menetelmällä vaikutamme positiivisesti kiinteistön sisäilmaolosuhteisiin vähentämällä puhdistusaineista aiheutuvia sisäilmavaikutuksia.

Kestävät hankinnat ovat olennainen osa asiakkaalle tuottamaamme siivouspalvelua. Hankimme myös asiakkaidemme lukuun pehmopapereita sekä muita tuotteita, joiden hankinnassa huomioimme niiden valmistuksessa käytettävät raaka-aineet ja menetelmät. Suosimme aina ympäristömerkittyjä, uusiutuvista tai kierrätetyistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka voidaan kierrättää edelleen materiaalina. Hyvänä esimerkkinä kiertotalouden ratkaisusta on 100-prosenttisesti kasvipohjaisten, elintarviketeollisuuden sivutuotteista valmistettujen puhdistusaineiden käyttäminen silloin, kun puhdistusaineiden käyttö on välttämätöntä.

Siivouspalvelun veden- ja sähkönkulutusta minimoimme koneellisilla menetelmillä, jotka toteutetaan vesi- ja energiatehokkailla siivouskoneilla. Vuosien 2017–2019 aikana olemme säästäneet yli 2,2 miljoonaa litraa vettä lisäämällä veden käyttöä minimoivien i-mop-yhdistelmäkoneiden käyttöä merkittävästi. Sama määrä puhdasta vettä on lahjoitettu Future Cleaning Technologiesin toimesta Made Blue -organisaatiolle kehitysmaihin.

 

Ylläpitosiivousaineiden kulutus

Siivousaineiden kulutus (litraa/siivooja)

20122013201420152016201720182019
11,912,978,59,59,98,56,4

4.2.3 Energiatehokkuutta kiinteistön ylläpitopalveluilla

Vuonna 2019 Energianhallintapalveluillemme myönnettiin ISO 50001 -sertifikaatti.

Palvelumme merkittävin ympäristövaikutus liittyy kiinteistöjenkäytönaikaisen energiankulutuksen hallintaan. Vuonna 2019 kiinteistön ylläpitopalvelut muodostivat noin 43 prosenttia liikevaihdostamme ja vaikutimme palveluratkaisuillamme kokonaisuudessaan jopa 1 TWh:n suuruiseen energiankulutukseen. Ammattitaitoisen henkilöstön ja kokonaisvaltaisen palvelun myötä olemme mukana pienentämässä Suomen kiinteistökannan aiheuttamia ilmastovaikutuksia. YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 13 ”Ilmastotekoja” ohjaa kiinteistön ylläpitopalveluiden liiketoimintaamme ympäristövastuullisuuden näkökulmasta.

Kiinteistöalan toimijana meillä on merkittävä rooli myös Suomen kansallisvarallisuuden ylläpidossa, josta kiinteistövarallisuus muodostaa merkittävän osan. Kehitämme ja ylläpidämme kokonaisvaltaisesti kiinteistöjen toimintakykyä ja arvoa koko kiinteistön elinkaaren ajan. Lisäksi ammattilaisemme varmistavat kiinteistön käyttäjille optimaaliset sisäilmaolosuhteet kiinteistön käyttötarkoituksen huomioiden.

Liittämällä energianhallintapalvelut kiinteistön ylläpitopalveluihin yhdistämme asiakaskohteessa toimivan kiinteistönhoitajan työt sekä teknisten asiantuntijoiden tehtävät Energianhallintakeskuksen 24/7-läsnäoloon ja energiamanagerin osaamiseen. Vuonna 2019 teimme yli 21 000 havaintoa ja toimenpide-ehdotusta asiakkaidemme taloteknisten järjestelmien käyttö- ja energiatehokkuuden kehittämiseksi. Tämä on hyvä esimerkki konkreettisista arjen toimenpiteistä, joilla vähennetään kiinteistöjen käytöstä aiheutuvia CO2-päästöjä ja ylläpidetään rakennuskannan elinkaarta.

Vuonna 2019 Energianhallintapalveluillemme myönnettiin ISO 50001 -sertifikaatti. Sertifioidulla järjestelmällä varmistamme energianhallintapalveluidemme prosessien tehokkuuden, jatkuvan parantamisen sekä konkreettiset toimenpiteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Haluamme viedä ammattitaitoisen henkilöstömme ja kokonaisvaltaisten palveluratkaisujemme avulla asiakkaidemme kiinteistöjä kohti hiilineutraaliutta.

Oman palvelutuotannon ilmastovaikutukset

Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja laitevalinnoissamme.

Vuonna 2019 toteuttamamme hiilijalanjälkilaskenta kuvaa kiinteistön ylläpitopalveluistamme aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttamaa ilmastokuormaa. Laskennassa olemme ottaneet huomioon palveluun liittyvät välittömät ja välilliset päästöt elinkaaren aikana. Laskenta on osoittanut merkittävimmät keinomme vaikuttaa oman palvelutuotantomme ilmastovaikutuksiin.

Koneiden ja laitteiden käyttö muodosti hiilijalanjälkilaskennassamme merkittävän osan kiinteistön ylläpitopalvelun ilmastokuormasta. Toimintamallimme mukaisesti valitsemme aina palvelussa käytettävät laitteet ja työkoneet huomioiden niiden monikäyttöisyyden, elinkaaren ja käytönaikaiset ympäristövaikutukset. Koneiden käytössä kiinnitämme erityistä huomiota polttoaineen kulutukseen ja hiilidioksidipäästöihin. Minimoimme työkoneiden käytöstä aiheutuvia ilmastovaikutuksia suunnittelemalla töille optimaaliset reititykset ja suoritusajankohdat. Tuotantoautojen käytön tehokkuutta kehitämme uudistetun paikanninjärjestelmän avulla sekä jatkossa myös henkilöstölle suunnatulla taloudellisen ajotavan koulutuksella.

Kestävät hankinnat ohjaavat palveluntuotannossa tarvittavien tuotteiden valintaa. Kiertotalous, materiaalitehokkuus ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen näkyvät aine- ja laitevalinnoissamme. Valitsemme laadukkaita komponentteja rikkoutuneiden tilalle sekä varmistamme ennakkohuolloilla teknisten järjestelmien toimivuuden. Käyttämämme lämmönsiirtonesteet ovat ympäristölle turvallisia, ja olemme luopuneet ympäristöä kuormittavista viemärinavausaineista. Viemärinavauksessa käytettävät kemikaalit olemme korvanneet mekaanisilla puhdistusmenetelmillä. Vuonna 2019 40 prosenttia huoltomiehistämme on suorittanut TUKESin määrittelemän kasvinsuojelututkinnon.

Toteutamme asiakkaidemme kiinteistöihin myös kylmäaineiden vaihtoja ja täydennyksiä. Kylmäaineiden ilmastovaikutus osoittautui merkittäväksi kiinteistön ylläpitopalveluiden hiilijalanjälkilaskennassa.

4.2.4 Ravintolapalveluilla luomme kestävää ruokakulttuuria

Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän.

Me ISS:llä haluamme olla rakentamassa Suomeen uudenlaista kestävää ruokakulttuuria. Raaka-ainevalinnat ja moderni reseptiikka ovat avainasemassa kulutus- ja makutottumuksien uudistamisessa. Avaamalla uusia makumaailmoja tuhansille asiakkaillemme päivittäin voimme edistää vastuullisten raaka-aineiden päätymistä entistä useampaan kotikeittiöön, osaksi arjen ruokarutiineja. YK:n kestävän kehityksen tavoite numero 12 ”Vastuullista kuluttamista” ohjaa ravintolapalveluidemme vastuullisuustyötä.

Vuonna 2019 toteuttamamme hiilijalanjälkilaskenta antaa hyvän käsityksen ravintolapalvelumme aiheuttamasta ilmastokuormasta. Laskennassa olemme ottaneet huomioon palveluun liittyvät välittömät ja välilliset päästöt elinkaaren aikana, aina ruuan alkutuotannosta lounaan valmistamiseen, tarjoiluun ja hävikkiin.

Kestävät raaka-ainevalinnat ja niiden jäljitettävyys muodostavat perustan vastuulliselle ruokakulttuurille. Valmistamamme ruoka on turvallista, ja tunnemme käyttämiemme raaka-aineiden alkuperän. Emme käytä geenimanipuloituja raaka-aineita. Käytämme kotimaisia raaka-aineita, lähi- ja luomutuotteita sekä erilaisia sertifioituja raaka-aineita. Kaikki ravintolamme ovat Portaat Luomuun -ohjelmassa vähintään tasolla kaksi.

Korvaamalla lihatuotteita kasvikunnan proteiineilla vaikutamme merkittävästi ruoan alkutuotannon ympäristövaikutuksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen hillintään. Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet. Tarjoamme ravintoloissamme asiakkaille maukkaan kasvisruokavaihtoehdon päivittäin. Käyttämämme lihatuotteet ovat 100-prosenttisesti kotimaisia, ja olemme vähentäneet naudanlihan osuutta lihavalikoimassamme. Naudanlihan sijaan käytämme kotimaista rypsiporsasta ja broileria.

Huomioimme ruokalistasuunnittelussa sesonkituotteet sekä tuotteiden hiili- ja vesijalanjäljet.

Käyttämämme kalatuotteet ovat WWF:n suositusten mukaisia tai MSC- ja ASC-sertifioituja. Itämeren luonnon monimuotoisuuteen ja vesistökuormituksen vähentämiseen vaikutamme käyttämällä kotimaisella rehulla ruokittua ja Suomessa kasvatettua Benella-kalaa. Valikoimaamme kuuluu lisäksi Reilun kaupan ja Rainforest Alliancen tuotteita.

YK:n kestävän kehityksen tavoite kulutus- ja tuotantotapojen kestävyydestä sisältää myös pyrkimyksen ruokahävikin minimoimiseksi koko tuotantoketjun osalta. Vuonna 2019 olemme tehneet suunnitelmia ja toimenpiteitä ravintoloiden hävikin minimoimiseksi ja seurannan parantamiseksi. Suunnitelmallisella hävikin minimoimisella pystymme vähentämään ravintolapalvelujemme hiilijalanjälkeä lähes 10 prosenttia.

Ravintolapalveluissa noudatamme kestäviä siivous- ja puhdistusmenetelmiä. Vuonna 2019 otimme käyttöön kasvipohjaiset puhdistusaineet, jotka on valmistettu 100-prosenttisesti elintarviketeollisuuden sivutuotteista. Lisäksi käytämme ravintolasalien puhdistamisessa kemikaalivapaata siivousmenetelmää. Näin hyödynnämme siivouspalveluiden osaamista ja menetelmiä ravintolatilojen vastuulliseen siivoukseen.

4.2.5 Turvallisuuspalveluita resurssiviisaasti

Tuotamme turvallisuuspalveluja asiakkaillemme kiinteistöissä läsnä olevan henkilöstömme toimesta. Ammattilaisemme kohtaavat asiakkaidemme henkilöstön sekä vieraat tyypillisesti aulassa, vastaanottaessaan vierailijoita. Asiakkaidemme vastuullisuustavoitteet ohjaavat henkilöstömme toimintaa. Ohjaamme ja opastamme kiinteistön käyttäjiä kiinteistössä noudatettavien toimintamallien mukaisesti esimerkiksi jätteiden lajittelun, kestävien liikkumismuotojen ja ilmoittautumismenettelyjen osalta. Resurssiviisaus ohjaa toimintaamme – minimoimme turhaa raaka-aineiden käyttöä ja kierrätämme omasta toiminnastamme syntyvät jätteet. Sähköiset menetelmät puolestaan minimoivat paperin kulutusta ja tietokoneiden asetukset turhaa energiankulutusta. Tuotamme asiakkaillemme vastuullista turvallisuutta.

4.2.6 Ympäristöpalveluilla tuemme asiakkaidemme omia vastuullisuustavoitteita

Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja niiden kierrättämiseksi.

Osana kokonaispalveluratkaisuamme tarjoamme asiakkaillemme ympäristö- ja jätehuoltopalveluja. Palveluratkaisullamme vaikutamme positiivisesti asiakkaidemme kierrätys- ja kiertotalousratkaisuihin.

Ympäristöpalvelun perustan muodostavat lainsäädäntö ja jätehierarkia sekä asiakkaan omat tavoitteet. Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa ratkaisuja jätteiden määrän vähentämiseksi ja niiden kierrättämiseksi. Tärkeä osa palveluratkaisuamme on jätteiden sisälogistiikkapalvelu, joka tehostaa kohteen kierrätystä sekä minimoi jätteiden kuljetuksista aiheutuvia CO2-päästöjä.

Räätälöimme ympäristöpalvelut kohteen tarpeiden mukaisesti niin, että ratkaisu muodostaa asiakkaalle kokonaisvaltaisen palvelun yhdistettynä monipuoliseen jäteraportointiin. Vuonna 2019 keräsimme asiakkuuksistamme yli 120:tä eri jätejaetta, jotka kaikki vietiin turvallisesti jatkokäsittelyyn. Raportointityökalumme avulla asiakkaamme voivat seurata jätemääriä kuukausi-, kvartaali- ja vuositasolla jätelajeittain, jäteluokittain, loppusijoituskohteittain sekä vastaanottolaitoksittain. Monipuolinen raportointi tukee asiakkaitamme heidän omissa viranomais- tai muissa raportointivaatimuksissaan.

Ympäristöjohtamisen asiantuntijapalveluilla vaikutamme tehokkaasti kiinteistönkäytön aiheuttamiin ilmastovaikutuksiin. ISS Ympäristöasiantuntijat vastaavat esimerkiksi LEED-, BREEAM-, ISO 14001-, WWF:n Green Office- ja Ekokompassi-sertifiointiprojekteista.

4.3 Henkilöstömme ympäristövastuullisuuden toteuttajana

Jokainen ISS:läinen vaikuttaa päivittäisillä valinnoillaan toiminnan ympäristövastuullisuuteen.

Me 8 000 ISS:läistä vaikutamme päivittäin arjen valinnoillamme toimintamme ympäristövastuullisuuteen. Henkilöstömme ympäristöosaamisen kehittäminen ja vastuunottoon kannustaminen ovat perusta lukuisille tapahtumille ja kampanjoille, joita toteutamme pitkin vuotta.

Ilmastoteot ja erityisesti kestävä ruokakulttuuri olivat kantavana teemana vuoden 2019 tapahtumissamme. Valtakunnallisella Energiansäästöviikolla kannustimme henkilöstöämme ilmastotekoihin vastuullisilla valinnoilla ja toteutimme ravintola-alan ammattilaistemme resepteistä sähköisen kasvisreseptikirjan innostamaan koko henkilöstöämme tutustumaan maukkaiden kasvisruokien valmistamiseen.

Keväällä osallistuimme kansainväliseen kestävän kehityksen viikkoon, joka huipentui ISS:n globaaliin Zero Waste -päivään Maailman Ympäristöpäivänä 5.6.2019. ISS Zero Waste -kampanjasitoumuksen teki lähes 18 364 ISS:läistä.

4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme

Saimme vuonna 2019 energianhallintajärjestelmällemme ISO 50001 -sertifikaatin.

Merkittävin vaikutusmahdollisuutemme ilmastonmuutoksen hillintään piilee kiinteistöjen käytönaikaisen hiilijalanjäljen minimoimisessa asiakkaillemme tuotettujen kiinteistön ylläpito- ja energianhallintapalvelujen kautta. Samoja tekoja toteutamme kuitenkin pienemmässä mittakaavassa myös omissa toimitiloissamme muun muassa hankkimalla uusiutuvaa energiaa sekä kehittämällä toimitilojemme energiatehokkuutta. Lisäksi vaikutamme palveluistamme syntyviin CO2-päästöihin minimoimalla ajoneuvojen ja työkoneiden käytöstä aiheutuvia päästöjä. Saimme vuonna 2019 sertifikaatin ISO 50001 -energianhallintajärjestelmällemme, jonka tavoitteena on parantaa ilmastonmuutoksen hillinnän vaikuttavuutta asiakkaille tuottamiemme energianhallintapalveluiden avulla sekä omien tilojen ja liikkumisen osalta.

4.4.1 Omien toimitilojen energian ja veden kulutus

Vuonna 2019 hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 500 MWh, mikä vastaa ISS:n omien toimipisteiden energian kulutusta vuonna 2019. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima. Pääkonttorimme sijaitsee LEED Platina -luokituksen saaneessa business parkissa. Toimitiloista aiheutuvia CO2-päästöjä vähensimme toteuttamalla vuonna 2019 useita tilatehokkuusprojekteja.

Käytämme toimipisteissämme kunnallista vedenjakelua, ja toiminnastamme syntyvä jätevesi menee kunnalliseen viemäriverkostoon. Omassa toiminnassamme käytämme vettä siivouspalveluissa, ravintolapalveluissa sekä kiinteistön ylläpitopalveluissa. Siivouspalveluissa minimoimme veden kulutusta erityisesti menetelmä- ja välinevalinnoin, ravintolapalveluissa muun muassa tehokkaalla tiskillä sekä suuttimien säädöillä ja kiinteistön ylläpitopalveluissa hiekan noston oikealla ajoittamisella.

ISS:n oma energian kulutus, energiaintensiteetti ja vedenkulutus

201720182019
Sähkön kulutus, MWh*)1 002,92 450,71 469,9
Sähkön ominaiskulutus, KWh/brm258,147,942,3
Lämmön ominaiskulutus, KWh/brm2**)137,6120140,4***)
Energian ominaiskulutus, KWh/brm2195,7167,9182,8***)
Veden ominaiskulutus, dm3/brm2**)274,7260,3233,2
*) Vuoden 2017 laskenta perustuu mitattuun tietoon. Vuosien 2018-2019 laskenta perustuu mitatun tiedon pohjalta laskettuun sähkön kokonaiskulutukseen.
**) Laskenta perustuu mitattuihin kulutustietoihin.
***) Mitattuun tietoon perustuvien kohteiden määrä on muuttunut vuonna 2019, minkä takia luku ei ole vertailukelpoinen edellisten vuosien lukujen kanssa.

4.4.2 Jätehuolto

Noudatamme toiminnassamme jätehierarkiaa eli lainsäädännön mukaista jätteiden etusijajärjestystä. Ensisijaisena tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää. Haluamme lisätä materiaalitehokkuutta ja varmistaa, että mahdollisimman suuri osa jätteistämme käsitellään materiaalina uusien tuotteiden raaka-aineiksi ja vasta toissijaisesti energiahyötykäytössä poltettuina. Jo vuonna 2018 olemme aloittaneet muovin erilliskeräyksen pääkonttorillamme. Tavoitteenamme on 65 prosentin kierrätysaste omissa toimipisteissämme.

Raportoimme päätoimipisteidemme jätteet ja hyötykäyttöasteet. Lisäksi ISS:llä on useita varasto- ja varikkotiloja. Vuonna 2019 päätoimipisteemme tuottivat yhteensä 60,32 tonnia jätteitä, joista materiaalikierrätykseen toimitettiin 62 prosenttia, joka jäi hieman alle tavoitteestamme. Jätteistä 1 prosentti oli vaarallisia jätteitä ja 37 prosenttia jätteistä hyödynnettiin energiantuotannossa. Jätteiden määrä väheni edellisistä vuosista. Raportoiduissa luvuissa mukana kahdeksan ISS:n päätoimipisteen jätemäärät, jotka perustuvat jätehuoltoyritysten jäteraportteihin.

Jätemäärät jätejakeittain (tonnia)

201720182019
Tietosuojapaperi7,415,55,2
Tietosuojamateriaali0,00,10,0
Keräyspaperi10,57,49,1
Keräyspahvi ja -kartonki5,06,44,7
Biojäte11,917,113,0
Ruokaöljyt ja -rasvat0,00,00,1
Lasi2,32,11,9
Metalli2,42,32,8
Rakennusjäte0,00,00,1
Kuormalavat0,00,10,2
Energiajäte6,49,97,9
Poltettava sekajäte30,622,214,2
SE-romu0,30,41,0
Muut vaaralliset jätteet0,21,60,0
YHTEENSÄ77,185,160,3

Jätteiden loppusijoitus (%)

201720182019
Materiaalikierrätys516062
Energiahyödyntäminen483837
Vaaralliset jätteet121
Kaatopaikkasijoitus000

4.4.3 Kasvihuonekaasupäästöt

Toimitilojen ympäristövaikutuksiin ja päästöihin vaikutamme tilatehokkuuden optimoinnilla. Työpisteiden yhteiskäyttöisyys, työn muuttuminen entistä liikkuvammaksi sekä teknologian mahdollistama virtuaalinen työtapa ovat vähentäneet tilankäytön tarvetta. Digitaalisuus ja virtuaaliset työkalut luovat ekologisempia toimistoja, mutta ympäristövaikutukset vähenevät myös silloin, kun voimme tehdä töitä mistä tahansa; etätyömahdollisuuksien lisääntyminen vähentää ajokilometrejä ja päästöjä sekä säästää aikaa. Omalla pääkonttorillamme paransimme edelleen tilatehokkuutta 38 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Suunnittelemme ja rakennamme myös asiakkaillemme uusia työympäristöjä, joissa ihmiset viihtyvät ja pystyvät toimimaan tehokkaasti, tuottavasti sekä ympäristövastuullisesti.

Omien toimipisteidemme osalta vähensimme ilmastovaikutusta hankkimalla toimipisteissämme kulutetun sähkön verran päästötöntä sähköä. Hankimme EECS:n (European Energy Certificate System) alaisia RES-GO-sähkön (Renewable Energy Sources – Guarantee of Origin) alkuperätakuita 1 500 MWh. Sähkön tuotantomuotona on 100-prosenttisesti suomalainen tuulivoima.

Toimitiloihin liittyvän energiankulutuksen ohella päästöjä aiheutuu palvelutuotantoon liittyvästä liikkumisesta asiakaskohteesta toiseen, työkoneiden käytöstä sekä lentomatkustuksesta. ISS:n käyttämät autot ja työkoneet ovat leasing-autoja ja -koneita. Pääkonttorillamme on käytössä yhteiskäyttöinen sähköauto sekä kaksi polkupyörää monipuolistamassa liikkumista asiakaskohteisiin.

Työkoneista ja lentomatkustuksesta aiheutuvat CO2-päästöt ovat vähentyneet tasaisesti. Suurimmat syyt päästöjen vähentymiseen ovat tuotannonohjaus- ja GPS-järjestelmien tehokkaampi hyödyntäminen sekä ICT-ratkaisujen kehittyminen ja käyttöönotto. Lentoja on korvattu jo usean vuoden ajan virtuaalineuvotteluin, mikä on vähentänyt lentojen päästöjä vuodesta 2012 lähtien.

Suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt

201720182019
Scope 1: Tuotantoautot ja työkoneet (t CO2-ekv.)*)3 8793 9494 016 ***)
Scope 2:
Ostettu sähkö, kaukolämpö (t CO2-ekv.)
32222766**)
Scope 3:
Työmatkaliikenne, liikematkat, jätehuolto (t CO2-ekv.)
1 7131 7371454 ****)
Päästöintensiteetti
Liikevaihtoon suhteutettuna (t CO2-ekv./milj. €)
14,114,513,2
*) Vuosien 2017-2018 laskenta on toteutettu WWF:n Ilmastolaskurilla ja vuoden 2019 Clonetin OpenCO2.net-laskurilla.
**) Päästölaskenta on tehty Motivan käyttämien Suomen kaukolämmön ja sähkön tuotannon vuosittaisten tilastojen pohjalta. Vuoden 2019 laskennassa on käytetty myös paikallisten energiayhtiöiden ilmoittamia kaukolämmön päästökertoimia. Päästöissä ei ole huomioitu tuonti-/vientisähköä ja energiankulutuksia ei ole normitettu. Laskelmissa on huomioitu ISS:n ostama sertifioitu kotimainen tuulisähkö. Kylmäaineet eivät sisälly laskelmiin.
***) Edellisten vuosien luvuista poiketen vuoden 2019 luvussa ovat mukana myös pienkoneiden polttoaineet.
****) Edellisten vuosien luvuista poiketen vuoden 2019 luvussa ovat mukana myös hotelliyöpymiset.
Vuoden 2019 päästölaskenta on toteutettu OpenCO2.net-laskurilla.

 

5.1 Työllistäminen

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio. Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä.

ISS on monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta tukeva organisaatio, joka takaa yhdenvertaiset mahdollisuudet, oikeudet ja kohtelun kaikille. Allekirjoitimme FIBS-yritysvastuuverkoston monimuotoisuussitoumuksen ensimmäisten suomalaisyritysten joukossa syksyllä 2012.

Monimuotoisuus tarkoittaa ISS:llä erilaisia ihmisiä: maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita, ikääntyviä, harjoittelijoita, osatyökykyisiä sekä koulutus-, kulttuuri- tai kokemustaustaltaan erilaisia henkilöitä. Vuonna 2019 henkilöstöstämme 12 prosenttia oli alle 25-vuotiaita ja 23 prosenttia yli 55-vuotiaita. ISS:läiset edustivat 95 eri kansallisuutta.

Teemme yhteistyötä Startup Refugeesin kanssa turvapaikanhakijoiden työllistämiseksi. Projektin tavoitteena on nopeuttaa osaavien ja motivoituneiden tulokkaiden tietä työelämään ja integroida heidät ympäröivään yhteiskuntaan. Vuoden 2019 aikana ISS tarjosi työpaikan noin 20 turvapaikanhakijalle.

ISS on monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka ja kokemus työelämästä. Vuonna 2019 tarjosimme kesätyöpaikan lähes 800 nuorelle. Monet työntekijät työllistyivät kesän jälkeen ISS:lle vakituiseen työsuhteeseen ja monet jatkoivat työskentelyä joustavasti opintojen ohella.

Monimuotoista organisaatiota tukemalla noudatamme YK:n kestävän kehityksen tavoitteita 8 ”Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua”, 10 ”Eriarvoisuuden vähentäminen” ja 16 ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto”.

5.2 Verojalanjälki

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä.

Verojalanjälki kuvaa yrityksen yhteiskunnalle tuottamaa kokonaisverohyötyä. Verojalanjäljen raportoinnin tarkoituksena on kuvata normaalien tuloverojen lisäksi myös kaikki muut verot ja veroluonteiset maksut, joiden suorittaminen on yrityksen vastuulla tai jotka liittyvät yrityksen toimintaan.

ISS:n verojalanjälki vuonna 2019 oli yhteensä 139,6 miljoonaa euroa. Henkilöstöön liittyviä veroluonteisia maksuja oli yhteensä 40 miljoonaa euroa ja työntekijöiden ennakonpidätyksiä 36,4 miljoonaa euroa. Tuloveroa ISS maksoi yhteensä 3,7 miljoonaa euroa. Arvonlisäveron osuus oli 59,5 miljoonaa euroa.

Verojalanjälki, yhteensä 139,6 miljoonaa euroa

5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta

ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa.

ISS vastustaa korruptiota ja lahjontaa kaikissa muodoissaan. ISS:n eettiset periaatteet ja ohjeistus (Code of Conduct) painottavat muun muassa kilpailulainsäädännön vaatimusten mukaista ja korruption vastaisten toimintatapojen ehdotonta noudattamista kaikessa toiminnassa. Tässä toteutuu myös YK:n kestävän kehityksen tavoite 16 ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto”.

Johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän jäsenet ovat omalta osaltaan vastuussa lahjonnan ja korruption vastaisista toimintatavoista. He ovat suorittaneet muun muassa konsernin lahjonnan vastaisen koulutuksen sekä kilpailuoikeudellisen koulutuksen.

ISS haluaa olla alan suunnannäyttäjä harmaan talouden torjumisessa ja tekee yhteistyötä vastuullisten tilaajien ja ammattiliittojen kanssa harmaan talouden kitkemiseksi. Harmaa talous koskettaa erityisesti työvoimavaltaisia aloja, kuten rakennus-, kiinteistöpalvelu-, ravitsemus-, majoitus- ja kuljetusalaa. Harmaan talouden yleisenä toimintamallina on ketjuttaa töitä alihankkijoilla. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjujen tietoinen vähentäminen.

5.4 Ympäristöratkaisut ja ilmastonmuutoksen hillintä

Olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen ja tavoittelemme hiilineutraliutta 2035.

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurimmista haasteista, ja sen hillitsemiseksi niin yritysten kuin kuluttajienkin täytyy sitoutua löytämään uusia ja nopeita toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja muutokseen sopeutumiseksi. Me ISS:llä olemme sitoutuneet YK:n Global Compact -aloitteeseen sekä YK:n Kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG). Olemme valinneet tavoitteista seitsemän, joita edistämme omassa liiketoiminnassamme.

Voidaksemme ehkäistä entistä tehokkaammin palveluistamme aiheutuvia ympäristövaikutuksia ja tukea asiakkaidemme omia hiilineutraaliustavoitteita toteutimme palveluidemme hiilijalanjälkilaskennan vuodelta 2019. Laskennan perusteella olemme laatimassa omaa hiilitiekarttaa saavuttaaksemme tavoitteen olla hiilineutraali vuonna 2035.

8 000 henkilön organisaationa pystymme palveluratkaisuillamme vaikuttamaan positiivisesti Suomen kiinteistövarallisuuden CO2-päästöjen minimointiin, energia- ja materiaalitehokkuuteen, kiertotalouteen sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

5.5 Vastuullinen hankintaketju

ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat.

ISS:llä on kansainvälisiä toimittajia sekä valtakunnallisia ja paikallisia toimittajia Suomessa. Lähes kaikki alihankinta tehdään Suomessa paikallisesti. Myös kansainvälisissä materiaaliostoissa käytetään paikallisia tukkureita ja logistiikkakumppaneita.

ISS huomioi kaikissa tarjouspyynnöissä vastuullisuusnäkökohdat muun muassa pyytämällä tietoja ympäristösertifikaateista ja ympäristömerkityistä tuotteista sekä tähtää vastuulliseen kuluttamiseen, joka on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista (12). Lisäksi huomioidaan kumppanin liiketoiminnan ja tuotteiden laatu, logistiset kanavat sekä turvallisuusnäkökohdat. Kumppaneiden ja tavarantoimittajien tulee täyttää seuraavat vaatimukset:

  • Noudattaa Suomen lakia
  • Kuuluu Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palveluun
  • Täyttää ISS:n laatu- ja ympäristökriteerit
  • Hyväksyy ja sitoutuu noudattamaan seuraavia dokumentteja:
    • ISS Toimittajan menettelytapasäännöt
    • ISS Yleiset sopimusehdot
    • ISS Yhteistyökumppanin turvallisuusohje
    • ISS Yhteistyökumppanin salassapitositoumus

Toimittajien laatua seurataan jatkuvasti, mittareina ovat mm. toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä.

Lisäksi toimittajan tulee vuosittain vastata HSEQ-kyselyyn (Health, Safety, Environment, Quality). Dokumentit ovat luettavissa ISS:n ulkoisilla verkkosivuilla.

Kaikki alihankintasopimukset tehdään ISS:n valmiille sopimuspohjille, joissa on huomioitu lakisääteiset ympäristö-, vastuullisuus- ja turvallisuusasiat. ISS:n toimintamallina on alihankintaketjujen tietoinen vähentäminen. Toimintatavalla ehkäistään harmaata taloutta, jossa yleisesti ketjutetaan töitä alihankkijoilla.

Toimittajilta ostettiin vuonna 2019 palveluita 66 miljoonalla eurolla ja materiaaleja 85 miljoonalla eurolla. Materiaalihankinnoista 84 prosenttia hoidetaan sopimustoimittajien kautta.

Toimittajien laatua seurataan jatkuvasti. Suurimpien toimittajien kanssa on sopimuksessa määritelty KPI:t (Key Performance Indicators, keskeiset suorituskykymittarit), joita ovat muun muassa toimitusvarmuus ja reklamaatioiden määrä. Näitä seurataan kuukausi- tai kvartaalitapaamisissa. Toimittajayhteistyössä tärkeää on jatkuva kehittäminen. Suurimpien toimittajien kanssa on pidetty vuodesta 2019 alkaen säännöllisesti innovointipalavereja, joiden tavoitteena on saada käyttöön uusimmat innovaatiot ja teknologiat. Niiden avulla voidaan tukea laadukasta, tehokasta ja ympäristöystävällistä palvelutuotantoa.

Vuonna 2019 tehtiin muutamia toimittaja-auditointeja. Hankintaketjun vastuullisuuden kehittämiseksi toimittaja-auditointien määrää lisätään vuonna 2020. Koko vastuullisella hankintatoiminnallaan ISS noudattaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitetta 16 ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto”.

Logistiikka ja työkoneet

ISS kehittää jatkuvasti toimintaansa entistä tehokkaampien logististen ratkaisujen löytämiseksi. Työkoneissa on käytössä paikannus- ja ajonseurantalaitteet koneiden käytön ja liikkumisen optimoimiseksi. Koneet ovat uudenaikaisia, jolloin niiden päästöt ja melutaso ovat alhaiset.

Myös kaikkiin tuotantoautoihin on asennettu paikannus- ja ajonseurantalaitteet, jotta niiden ajoreittejä voidaan suunnitella entistä tehokkaammin. Lisäksi ISS on määritellyt, että sen työsuhdeautojen CO2-päästöt saavat olla enintään 160 g/km (WLTP). ISS:n koko autokannan keskimääräinen CO2-päästö oli viime vuonna 141 g/km (NEDC).

Vastuullinen ruokailu

ISS Ravintolapalvelut tarjoaa suomalaisesta viljasta leivottua leipää ja käyttää suomalaisia juureksia. Kaikki käyttämämme liha, samoin kuin maito, piimä ja kananmunat ovat suomalaisilta tiloilta, jotka voidaan tarvittaessa jäljittää tarkasti. Kalat pyydetään vastuullisesti. ISS:n ravintolapalvelut kuuluu Portaat luomuun -ohjelmaan, jossa yhtiö on portaalla 2 kaikkien toimipisteiden osalta. Tuotteiden valinnassa ISS suosii suomalaisia ja sesongin mukaisia raaka-aineita. Lisäksi ravintolapalveluiden toiminnassa tärkeässä osassa on ruokahävikin ennaltaehkäiseminen kaikissa ravintoloissamme.

Lue lisää vastuullisuudesta ravintolapalveluissa.

Vastuullisuus siivouksessa

Siivouksessa ISS on vähentänyt puhdistusaineiden käyttöä ottamalla käyttöön kemikaalivapaan ylläpitosiivouksen. ISS suosii puhdistusaineissa kiertotalousajattelua tukevia SURE-tuotteita sekä tiivisteitä, jotka säästävät pakkausmateriaalia ja tehostavat kuljetuksia. ISS:llä on tavoitteena kasvattaa ympäristömerkittyjen tuotteiden osuutta.

Lue lisää vastuullisuudesta siivouksessa.

5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö

Keskityimme vuonna 2019 yhteistyöhön asiakkaidemme, kumppaneidemme ja muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa.

Koska ISS toimii valtakunnallisesti ja laaja-alaisesti, saamme paljon hyviä yhteydenottoja ja pyyntöjä lähteä mukaan tukemaan erilaisia tahoja. Sponsorointiohjeemme mukaisesti ISS Suomi pidättäytyy tukemasta uskonnollisia organisaatioita tai toimintaa, jolla on selviä tai piilotettuja poliittisia päämääriä. Emme myöskään tee päihteisiin liittyvää sponsorointia. Sen sijaan olemme viime vuosina osoittaneet tukirahoja ISS:n omiin ammatteihin opiskeleville sekä lapsille ja nuorille, vammaisille tai erityisryhmille yhtiömme arvojen mukaisesti.

Suoran sponsoroinnin sijaan keskityimme vuonna 2019 yhteistyöhön asiakkaidemme, kumppaneidemme ja muiden yhteiskunnallisten tahojen kanssa. Startup Refugeesin kanssa jatkoimme tiivistä yhteistyötä turvapaikan hakijoiden työllistämiseksi. Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman myötä saimme puolestaan ensimmäisenä yrityksenä Suomessa tukea, jonka turvin oppisopimusopiskelijamme voivat hakea kansainvälistä vaihto-opiskelujaksoa. Ensimmäinen kahden viikon opintomatka toteutui joulukuussa, kun ravintolatyöntekijämme Rajeevan Selvaskantharajah matkusti Tanskaan oppimaan parhaita ravintolatyön käytäntöjä. Näillä yhteistyömuodoilla vähennämme eriarvoisuutta, joka on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.

Vuotuista Company Dayta, jossa ISS:n johtajat menevät päiväksi työskentelemään asiakaskohteisiin eri puolille maata, vietettiin toukokuussa ympäri Suomen. Kaikki päivään osallistuvat johtajat tutustuvan sen aikana paitsi omiin asiakkuustiimeissä työskenteleviin kollegoihin ja asiakasyhteyshenkilöihin myös moniin kumppaneidemme kanssa kehitettyihin ratkaisuihin.

Vuonna 2019 jatkoimme tiivistä kumppanuutta muun muassa i-Teamin kanssa, jonka yhdistelmäkone i-Mop on yksi siivouspalvelumme vastuullisista valinnoista. ISS on Suomessa säästänyt i-Mopin käytöllä vuosien 2018 ja 2019 aikana yli 2,2 miljoonaa litraa vettä. I-Mopeilla olevan Made Blue -sertifikaatin johdosta sama määrä juomakelpoista vettä on lahjoitettu kehitysmaiden käyttöön. Lukuisat tämän kaltaiset kumppanuutemme niin ravintola- kuin siivouspalveluissa edustavat vastuullista kuluttamista sekä vaikuttavat ilmaston hyvinvointiin ja puhtaan veden riittävyyteen, mitkä kaikki edistävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

ISS on Kiinteistötyönantajat ry- sekä Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajanpalvelut MaRa ry -työnantajaliittojen jäsen. Kiinteistöpalvelu- sekä ja matkailu- ja ravintola-alan työehtosopimusten lisäksi ISS sovelsi vuonna 2019 useita muita yleissitovia työehtosopimuksia.

ISS:n toimitusjohtaja Jukka Jäämaa on työeläkevakuutusyhtiö Varman hallintoneuvoston jäsen sekä Elinkeinoelämän keskusliiton edustajiston jäsen. ISS:n henkilöstöjohtaja Sari Suono-Rasehorn on Kiinteistötyönantajat ry:n hallituksen jäsen ja työmarkkinavaliokunnan puheenjohtaja, EK:n lakivaliokunnan ja vaalivaliokunnan jäsen sekä StartUp Refugees Advisory Boardin jäsen. Talousjohtaja Seppo Haapalainen on Työeläkevakuutusyhtiö Elon työnantajien neuvottelukunnan jäsen ja LähiTapiola Vahinkovakuutuksen hallintoneuvoston jäsen. Kaupallinen johtaja Soile Kankaanpää on EK:n EU- ja kauppapoliittisen valiokunnan jäsen.

Raportointiperiaatteet

Yritysvastuuraportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin.

ISS Palvelut Oy:n yritysvastuuraportti 2019 sisältää perustiedot ISS Palvelut Oy:n taloudellisesta, yhteiskunnallisesta sekä ympäristöön ja henkilöstöön liittyvästä toiminnasta 1.1.–31.12.2019. ISS:n edellinen yritysvastuuraportti julkaistiin 21.3.2019. Seuraava ISS:n yritysvastuuraportti julkaistaan keväällä 2021.

ISS on raportoinut toiminnastaan Global Reporting Initiativen (GRI) laatiman kestävän kehityksen raportointiohjeiston mukaisesti vuosittain vuodesta 2012 lähtien. Tämä raportti on laadittu GRI-standardien peruslaajuuden (Core) mukaisesti. Olennaisuusanalyysi päivitettiin vuonna 2018. Osa raportoitavista mittareista poikkeaa vuodesta 2017, mutta muutokset ovat pääosin pieniä. Aihekohtaiset tiedot on esitetty ISS:lle olennaisista näkökohdista.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat ISS:n ja sen yhteistyökumppaneiden järjestelmien lukuihin. Raportti kattaa talous-, henkilöstö- ja ympäristölukujen osalta kaikki ISS-konserniin kuuluvat yhtiöt Suomessa. Raportti sisältää GRI-tietojen lisäksi myös ISS:n omia tunnuslukuja.

Raportin sisällön vertailu GRI-standardeihin on esitetty alla olevassa GRI-taulukossa. Raporttia ei ole varmennettu ulkopuolisen toimijan toimesta.

Raportti julkaistaan suomeksi. Raportin pdf-version voi ladata raporttisivulta.

Olennaisten vaikutusten tunnistaminen ja raportin sisällön määrittelyprosessi

ISS kartoitti ja päivitti syksyllä 2018 toimintansa vaikutuksia ja keskeisiä vastuullisuusteemoja sisäisen työskentelyn sekä sidosryhmätutkimuksen avulla. Edellinen olennaisuusanalyysi oli tehty vuonna 2015. Prosessi oli osa ISS:n toiminnan kehittämistä sekä siirtymistä GRI:n G4-pohjaisesta yritysvastuuraportoinnista GRI-standardien käyttöön.

Olennaisuusanalyysin avulla tunnistettiin ISS:n arvoketjussa olennaiset taloudelliset, ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutuksia yhteiskuntaan ja sidosryhmiin. Arvoketjun ja olennaisten vaikutusten määrittelyssä huomioitiin ISS:n toimintaan vaikuttavia megatrendejä. Sidosryhmätutkimuksessa pyydettiin niin sisäisten kuin ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä ISS:n toiminnasta, vastuullisuudesta ja tärkeimmistä kehityskohteista.

Sidosryhmätutkimuksen keskeisiä tuloksia käytiin läpi ISS:n sisäisessä työpajassa, johon osallistui edustajia ISS:n eri yksiköistä. Lisäksi teemoja ja painopisteitä jatkotyöstettiin sisäisissä palavereissa.

Tunnistetut yritysvastuun näkökohdat priorisoitiin niiden liiketoiminta- ja sidosryhmävaikutusten perusteella. Sidosryhmätutkimuksen ja sisäisen työskentelyn tuloksena hahmottui kuusi eri osa-aluetta, jotka ovat ISS:n vastuullisen toiminnan toteutumisen kannalta keskeisiä. Näitä ovat:

  • Asiakkaiden yritysvastuutavoitteiden tukeminen
  • Eettinen ja läpinäkyvä liiketoiminta, vastuullinen toimintatapa
  • Henkilöstöstä huolehtiminen
  • Ilmastonmuutoksen hillintä ja ympäristövastuullisuus
  • Kokonaisvaltainen hyvinvointi
  • Yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yritysvastuuraportoinnin lähtökohtana ovat edellä mainitut osa-alueet. Rakenteellisesti raportissa kerrotaan ISS:n toiminnasta ja vuodesta 2019 asiakas-, henkilöstö-, ympäristö- ja yhteiskunnallisten vaikutusten kautta. Lisäksi kerrotaan ISS:stä yrityksenä.

GRI-taulukko

 

TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
GRI 102 - Yleinen sisältö
Organisaation kuvaus
102-1Raportoivan organisaation nimi1.2 ISS lyhyesti
102-2Toimialat, brändit, tuotteet ja palvelut1.2 ISS lyhyesti
102-3Organisaation pääkonttorin sijainti1.2 ISS lyhyesti
102-4Toimintamaat1.2 ISS lyhyesti
102-5Organisaation omistusrakenne ja yhtiömuoto1.2 ISS lyhyesti
102-6Markkina-alueet, toimialat1.2 ISS lyhyesti
102-7Raportoivan organisaation koko1.2 ISS lyhyesti
102-8Tietoa palkansaajista ja muista työntekijöistä3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
102-9Toimitusketju5.5 Vastuullinen hankintaketju
102-10Merkittävät muutokset organisaatiossa ja toimitusketjussa1.2 ISS lyhyesti
5.5 Vastuullinen hankintaketju
102-11Varovaisuusperiaatteen soveltaminenISS-konsernin vuosikertomus
ISS-konsernin yritysvastuuraportti
102-12Organisaation hyväksymät tai edistämät ulkopuolisten toimijoiden periaatteet tai aloitteet1.7 Johtaminen
4.2 Kestävä kehitys palveluissamme
5.4 Ympäristöratkaisut ja ilmastonmuutoksen hillintä
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
102-13Jäsenyydet järjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
Strategia
102-14Toimitusjohtajan katsaus1.1 Toimitusjohtajan katsaus
102-15Keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.8 Riskienhallinta
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
Eettiset toimintaperiaatteet
102-16Arvot ja liiketoimintaperiaatteet1.7 Johtaminen
102-17Epäiltyjen väärinkäytösten ilmoittaminen1.7 Johtaminen
Hallitus
102-18Hallintorakenne1.6 Organisaatio
102-19Vastuunjako1.6 Organisaatio
1.7 Johtaminen
102-20Vastuuhenkilöt1.7 Johtaminen
102-21Sidosryhmien kuuleminen1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
6.0 GRI
102-22Hallituksen kokoonpano1.6 Organisaatio
102-23Hallituksen puheenjohtaja1.6 Organisaatio
Sidosryhmät
102-40Luettelo organisaation sidosryhmistä1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
102-41Kollektiivisesti neuvoteltujen työehtosopimusten piiriin kuuluva henkilöstö3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
3.6 Palkitseminen
Suomessa kaikki työntekijät kuuluvat TES:n piiriin.
102-42Sidosryhmien määrittely- ja valintaperusteet1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
5.6 Kumppanuudet ja sidosryhmäyhteistyö
6.0 GRI
102-43Sidosryhmätoiminnan periaatteet1.7 Johtaminen
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
3.3 Henkilöstön hyvinvointi
102-44Sidosryhmien esille nostamat tärkeimmät asiat ja huolenaiheet1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
6.0 GRI
Raportointitapa
102-45Tilinpäätökseen sisältyvät yhtiöt1.2 ISS lyhyesti
6.0 GRI
102-46Raportin sisällön määrittely1.1 Toimitusjohtajan katsaus
1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
6.0 GRI
102-47Olennaiset näkökohdat1.9 Keskeiset vastuullisuusteemat
102-48Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa6.0 GRI
102-49Merkittävät muutokset raportin laajuudessa ja näkökohtien laskentarajoissa6.0 GRI
102-50Raportointijakso6.0 GRI
102-51Edellisen raportin päiväys6.0 GRI
102-52Raportin julkaisutiheys6.0 GRI
102-53Yhteystiedot, josta kysyä raporttiin liittyviä lisätietojaYhteystiedot etusivun alalaidassa.
102-54GRI-standardien mukainen raportoinnin kattavuus6.0 GRI
102-55GRI-sisältötaulukko6.0 GRI
102-56Raportoinnin varmennus6.0 GRI
GRI 103 - Johtamismalli
103-1Olennaisia näkökohtia koskevat laskentarajat6.0 GRI
103-2Johtamismallin osatekijät1.7 Johtaminen
103-3Johtamismallin arviointi1.7 Johtaminen
4.1 Ympäristövastuullisuuden jatkuvaa parantamista
Aihekohtainen sisältö
TunnusGRI:n sisältöSijainti raportissaLisätietoja
200 - Taloudelliset vaikutukset
Taloudelliset tulokset
201-1Suoran taloudellisen lisäarvon tuottaminen ja jakautuminen1.5 Taloudelliset tunnusluvut
201-2Ilmastonmuutoksen taloudelliset seuraamukset ja muut riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
2.4 Ympäristövastuullisia palveluja asiakkaille
4.2 Kestävä kehitys palveluissamme
5.4 Ympäristöratkaisut ja ilmastonmuutoksen hillintä
Välilliset taloudelliset vaikutukset
203-2Merkittävät epäsuorat taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus1.3 Arvonluonti ja toiminnan vaikutukset
5.1 Työllistäminen
5.2 Verojalanjälki
5.5 Vastuullinen hankintaketju
Hankintakäytännöt
204-1Ostot paikallisilta toimittajilta5.5 Vastuullinen hankintaketjuOstojen euromääriä ei ole raportoitu alueittain.
Korruptionvastaisuus
205-1Liiketoiminnot, joille on tehty korruptioon liittyvä riskianalyysi1.7 Johtaminen
5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
205-2Korruption vastaisiin politiikkoihin ja menettelytapoihin liittyvä viestintä ja koulutus5.3 Harmaan talouden ja korruption torjunta
300 - Ympäristövaikutukset
Materiaalit
301-1Materiaalien käyttö painon tai määrän mukaan4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
301-2Kierrätettyjen materiaalien käyttö4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Energia
302-1Organisaation oma energiankulutus4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
302-2Organisaation ulkopuolinen energiankulutus4.2 Kestävä kehitys palveluissammeRaportoitu osittain (kokonaisenergiankulutus, johon ISS:n toiminta vaikuttaa).
302-4Energiankulutuksen vähentäminen2.4 Ympäristövastuullisia palveluja asiakkaille
4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Vesi
303-3Kierrätetty ja uudelleenkäytetty vesi4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Luonnon monimuotoisuus
304-2Toiminnan, tuotteiden ja palvelujen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen4.2 Kestävä kehitys palveluissamme
Päästöt
305-1Suorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 1)4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
305-2Epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 2)4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
305-3Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3)4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
305-5Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Päästöt vesistöihin ja jätteet
306-1Päästöt vesistöihin2.4 Ympäristövastuullisia palveluja asiakkaille
4.2 Kestävä kehitys palveluissamme
306-2Jätteiden kokonaismäärä jaoteltuna jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti4.4 Ilmastonmuutoksen hillintä omissa toimitiloissamme
Ympäristölainsäädännön noudattaminen
307-1Ympäristölainsäädännön ja -säännösten rikkominen4.1 Ympäristövastuullisuuden jatkuvaa parantamista
Toimittajien ympäristöarvioinnit
308-1Osuus uusista toimittajista, jotka on arvioitu ympäristökriteerien mukaisesti1.7 Johtaminen
5.5 Vastuullinen hankintaketju
400 - Sosiaaliset vaikutukset
Työsuhteet
401-1Uuden palkatun henkilöstön määrä ja vaihtuvuus5.1 TyöllistäminenRaportoitu osittain.
Työterveys ja -turvallisuus
403-1Työntekijöiden edustus virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveys- ja turvallisuustoimikunnissa3.3 Henkilöstön hyvinvointi
3.4 Työturvallisuus
403-2Tapaturmatyypit, tapaturmataajuus, ammattitautitaajuus, menetetyt työpäivät, poissaolot ja kuolemantapaukset3.4 Työturvallisuus
Koulutukset
404-1Keskimääräiset koulutustunnit vuodessa henkilöä kohden3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminenRaportoitu koulutuspäivien määrä. Ei raportoitu sukupuolen mukaan.
404-2Osaamisen kehittämiseen ja muutokseen liittyvät ohjelmat3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminen
404-3Säännöllisten suoritusarviointien ja kehityskeskustelujen piirissä olevan henkilöstön osuus3.5 Koulutus ja osaamisen kehittäminen
Monimuotoisuus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet
405-1Hallinnon ja henkilöstön monimuotoisuus1.6 Organisaatio
3.1 Luotettava ja turvallinen työpaikka
5.1 Työllistäminen
Toimittajien sosiaalinen arviointi
414-1Toimittajat, jotka on arvioitu sosiaaliseen vastuuseen liittyvien kriteerien mukaisesti1.7 Johtaminen
5.5 Vastuullinen hankintaketju